Aurinkopaneelin asennus © (C) SHUTTERSTOCK / ELENA ELISSEEVA
Julkaistu

Euroopan komissio yrittää vesittää yritykset kiristää ilmastotavoitteita

EU:n ympäristöministerit tapaavat perjantaina 4.3. keskustellakseen eurooppalaisesta ilmastopolitiikasta ja tavoitteiden kiristämisestä. Euroopan komissio on vaarassa viedä pohjan keskusteluilta ennen kuin ne edes alkavat. Komissio julkaisi asiasta eilen tiedoksiannon.

“EU-maiden on havahduttava ja muistutettava itseään Pariisin sopimuksesta. EU joutui taistelemaan kynsin ja hampain, jotta yhteinen kansainvälinen tahtotila saavutettaisiin. On ristiriitaista, että nyt komissio itse ei ota uunituoreen ilmastosopimuksen vaikutuksia huomioon. Herää kysymys, miten tosissaan EU:n ääntä enää kuunnellaan maailmalla, jos emme ole valmiita näyttämään esimerkkiä”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

 
Nykyinen EU:n tavoite kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi on vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä ei ole linjassa Pariisin sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden kanssa, kun tarkoitus on saavuttaa täysin päästötön maailma vuosien 2050–2100 välillä ja rajata lämpötilannousu 1,5 asteeseen. Sen sijaan komissio ehdottaa tavoitteen tarkastelua vuoden 2030 jälkeiselle ajalle vuoden 2023 tienoille. Tämä jarruttaa niitä kiireellisiä toimia, joita ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii.
 
“Jotta meillä olisi mahdollisuus pysyä alle kahdessa tai puolessatoissa asteessa, niin päästöjä on leikattava ainakin 95 % vuoteen 2050 mennessä. Tämän saavuttamiseksi on päivänselvää, että tarvitaan enemmän ilmastotekoja vuoteen 2030 mennessä”, Kolle toteaa.

WWF vaatii ympäristöministereitä, etenkin Suomen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista, puhumaan korkeamman tavoitteen puolesta perjantain kokouksessa.

”Entistä tiukempi ilmastopolitiikka on myös mahdollisuus. Voimme luoda satojatuhansia työpaikkoja ympäri Eurooppaa, ja puhtaat ratkaisut voivat tarjota myös Suomelle aimo siivun hyödyistä. Ilmastonmuutos on vaikuttanut jo nyt tavalla, joka voi pyyhkiä pois hyvinvointimme perustan, ja olemme viittä vaille luisumassa peruuttamattomaan elinympäristöjen tuhoon. Ei siis anneta itsellemme syytä toivoa, että olisimme toimineet aikaisemmin, vaan ajetaan energiamurros läpi tavoitteiden päivittämisen kautta sellaisella vimmalla, että EU:n johtajuus ilmastotalkoissa ei jää epäselväksi kenellekään Euroopassa tai sen ulkopuolella”, Kolle sanoo.

 
Kuluva vuosi tarjoaa useita mahdollisuuksia EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kunnianhimotason nostamiselle lainsäädännön kautta. Näitä ovat esimerkiksi EU:n päästökauppajärjestelmän uudistaminen, energiatehokkuusdirektiivin jatko vuoden 2020 jälkeen sekä ehdotus uusiutuvan energian direktiivistä. Näistä tilaisuuksista jokaiseen tulee tarttua epäröimättä. 

WWF:n pääpyynnöt EU:lle Pariisin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi:

  • EU:n tulee uudelleenarvioida pitkän aikavälin tavoitteensa ilmasto- ja energiapolitiikalle ja huolehtia siitä, että se vastaa IPCC:n tieteellistä pohjaa, kun ilmastonmuutos pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Ensimmäisenä ja kiireellisenä toimenpiteenä Eurooppa-neuvostossa tulisi päivittää vuoden 2050 ilmasto- ja energiatiekartan tavoitteeksi 95 % kasvihuonekaasuvähennys verrattuna vuoden 1990 tasoon.
  • Mallinnukset, jotka on luotu vuoteen 2030 tähtääville politiikantoimille ja instrumenteille, on päivitettävä. Päivityksessä on huomioitava ne skenaariot, joilla on kartoitettu sitä, kuinka EU voi ylittää 40 %:n päästövähennysleikkaukset. Mallinnuksissa ei tule huomioida pelkästään kustannuksia, vaan myös varhaisten ilmastonmuutostoimien tuomat hyödyt.
  • Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tavoitteita on nostettava – ne ovat nykyisellään 27 %. Suomi on jo ylittänyt uusiutuvan energian tavoitteensa vuodelle 2020 reippaasti etuajassa, ja hallituksen 50 %:n tavoite vuoteen 2030 mennessä. Suomen tulisi olla äänekäs tavoitetason noston suhteen.
  • EU:n on suositeltava toimia, joilla rahavirrat saataisiin valjastettua vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi ja jotta ne olisivat linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Tämän pitäisi sisältää myös rahallisia sitoumuksia kansainvälisen ilmastorahoituksen turvaamiseksi.
  • Näiden toimien aikaansaamiseksi jäsenmaiden, kuten Suomen, ja EU:n tulee kehittää tiekarttoja, joiden avulla EU voi huolehtia oman osansa täyttämisestä osana Pariisin sopimuksen 100 miljardin dollarin ilmastorahoituslupauksen täyttämistä. Tämän saavuttamiseksi innovatiiviset rahoituslähteet, mukaan lukien päästökaupasta saatavat huutokauppatulot, pitäisi siirtää kokonaan ilmastotoimiin. Lisäksi fossiiliset tukiaiset pitää poistaa.
  • EU:n päästökauppajärjestelmän päivitys on tehtävä tavalla, joka heijastaa tiukempaa 1,5 asteen lämpötilatavoitetta. 

Lisätietoja:

ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, WWF, p. 050 591 3072, kaarina.kolle.@wwf.fi

Komission tiedonanto: https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2016/EN/1-2016-110-EN-F1-1.PDF

Seuraavat askeleet: 

4.3. EU:n ympäristöministereiden kokous ja Pariisin ilmastokokouksen tuloksista keskustelu
17.–18.3. Eurooppa-neuvoston kokous
19.3. Maailman suurin ilmastotapahtuma Earth Hour, jossa näytetään valomerkki ilmaston puolesta: www.earthhour.fi
22.4.2016 YK:n juhlaseremonia ja Pariisin sopimuksen allekirjoitus New Yorkissa. Maailman johtajien odotetaan saapuvan paikalle ja osan oletetaan myös ratifioivan välittömästi.