Julkaistu

Exxon Valdez -onnettomuudesta opittiin vain vähän

Vakava öljyonnettomuus mahdollinen myös Itämerellä

Tiistaina 24. maaliskuuta tulee kuluneeksi 20 vuotta maailman kuuluisimmasta ja vaikutuksiltaan tuhoisimmasta öljykatastrofista. Silloin öljytankkeri Exxon Valdez ajoi karille Alaskan edustalla. Onnettomuuden seuraukset vaikuttavat edelleen alueen luontoon ja väestöön: esimerkiksi tyynenmerenriskilän ja -sillin populaatiot eivät toipuneet onnettomuudesta. Vuosipäivän kynnyksellä WWF haluaa muistuttaa, että samankaltainen onnettomuus on mahdollinen myös Suomenlahdella.

WWF:n julkaiseman raportin mukaan Exxon Valdez -onnettomuudesta on otettu opiksi vain nimeksi, eikä arktisen alueen tilanne ole öljyntorjunnan suhteen juuri parantunut. Jos samanlainen onnettomuus tapahtuisi nyt, seuraukset olisivat todennäköisesti yhtä tuhoisat kuin 20 vuotta sitten.

Ilmastonmuutoksen seurauksena arktisille merialueille avautuu yhä uusia reittejä ja uusien öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntäminen on mahdollisista, mikä lisää laivaliikennettä entisestään.

Raportilla WWF haluaa havahduttaa maailman huomaamaan arktisten alueiden luonnon herkkyys ja meriturvallisuuden vakavat puutteet. Inhimillisen virheen aiheuttaman suuronnettomuuden jäljet näkyvät yhä arktisen alueen luonnossa: onnettomuusalueelta löytyy edelleen öljyä, ja kalakannoista muun muassa tyynenmerensilli ja tyynenmerenlohi eivät ole toipuneet ennalleen.

”Arktisilla alueilla ei saa avata uusia merireittejä ennen kuin riskit ja herkät alueet huomioiva kartoitus on tehty”, sanoo WWF Suomen meriohjelman päällikkö, FT Anita Mäkinen. ”Laivaliikenteen reitit täytyy suunnitella huolellisesti ja tehdä yksityiskohtaiset suunnitelmat sekä ihmishenkien pelastamiseksi että luontoarvojen suojelemiseksi.”

Onnettomuuksiin varautumisessa tarvitaan saumatonta valtioiden välistä yhteistyötä. ”WWF vaikuttaa kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa siihen, että arktisen meriliikenteen riskit ja uhkat otetaan vakavasti.”

Jos Exxon Valdezin kaltainen onnettomuus tapahtuisi Suomenlahdella, kotoperäisen merialueiden muikun tai otakilokin kannat voisivat vähentyä rajusti – jopa niin etteivät ne koskaan palautuisi. Onnettomuudella olisi tuhoisia seurauksia myös hylkeille ja riskilöille. ”Onnettomuusuhka on todellinen. Vaikka kuljetuskalusto on parantunut, inhimillinen virhe on aina mahdollinen”, muistuttaa WWF:n projektikoordinaattori Toni Jokinen.

Arktisen alueen luonto on ainutlaatuinen, samoin sen tuomat öljyntorjuntahaasteet. Olosuhteiltaan lähes arktisia merialueita vastaavan Suomenlahden öljyntorjuntavalmiudessa riittää parannettavaa.

”Öljyntorjunta on Itämerellä ajoittain käytännössä mahdotonta esimerkiksi kovan merenkäynnin tai jääpeitteen vuoksi. Suomessa on tehty vuosia tutkimus- ja kehitystyötä, mutta edelleen tehokkaat mekaaniset keräysvälineet jäissä tapahtuvaan öljyntorjuntaan puuttuvat”, Jokinen sanoo.

Öljyntorjuntaan Suomenlahdella varatut määrärahat ovat öljyntorjunnasta vastaavien viranomaisten selvitysten mukaan riittämättömät. Lähivuosina tarvitaan mittavia investointeja sekä rannikko- että avomeriöljyntorjuntaan, jotta Exxon Valdezin kokoluokan onnettomuuden torjunta on käytännössä mahdollista.

Taustatietoa toimittajille:

Exxon Valdezin onnettomuuden seurauksena Prince William Sound -lahdessa Alaskassa:

  • pääsi mereen n. 41 000 tonnia raakaöljyä
  • kuoli arviolta 250000 merilintua, 4 000 merisaukkoa, 300 kirjohyljettä, 250 valkopäämerikotkaa ja 20 miekkavalasta
  • laajoja alueita tyynenmerenlohen ja -sillin lisääntymis- ja ruokailualueita tuhoutui
  • tehty puhdistustyö maksoi 2,5 miljardia dollaria ja siihen osallistui yli 10 000 vapaaehtoista.

WWF Suomen vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot tukevat viranomaisia vakavan öljyonnettomuuden sattuessa jälkitorjunnassa ja öljyyntyneiden eläinten hoidossa. Joukoissa on jo yli 5 000 vapaaehtoista. Suomen malliin pohjautuvat joukot ovat toiminnassa myös Norjassa, Virossa ja Venäjällä.

Lisätietoja:
meriturvallisuudesta: meriohjelman päällikkö, FT Anita Mäkinen, WWF Suomi, p. 040 527 1425
öljyntorjunnasta: projektikoordinaattori Toni Jokinen, WWF Suomi, p. 050 557 6465

Materiaalipyynnöt:
tiedottaja Kaisa Räsänen, WWF Suomi, p. (09) 7740 1040, kaisa.rasanen(at)wwf.fi

Englanninkielinen Lessons Not Learned -raportti (pdf-tiedosto, 1,06 Mt).

www.wwf.fi

WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi