Himalajan huippukokous valmistaa kansainväliseen ilmastosopimukseen
Bhutanissa järjestetään lauantaina 19.11. ilmastohuippukokous, jossa Himalajan valtiot päättävät kymmenvuotisesta suunnitelmasta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi. Bhutanin, Nepalin, Intian ja Bangladeshin johtajat päättävät samalla toimenpiteistä energian toimitusvarmuuden ja ruoka- ja vesivarojen turvaamiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi alueella.
Maailmanlaajuisten ilmastokokousten ohella alueelliset huippukokoukset ovat nousemassa yhä merkittävämpään rooliin ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. ”Vaikka Bhutanin kokous onkin riippumaton YK:n ilmastoneuvotteluista, ovat kaikki sen osallistujamaat osallistumassa myös marras-joulukuun vaihteessa Durbanissa pidettävään ilmastokokoukseen. Himalajan huippukokouksen onnistuminen valmistaakin kansainväliseen ilmastosopimukseen. Samalla se toimii mallina alueelliselle yhteistyölle ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
WWF:n Living Himalayas -suojeluohjelma on tiiviisti mukana kokouksen valmistelussa ja kymmenvuotissuunnitelman toteuttamisessa. Ohjelman tavoitteena on saada valtiot luomaan yhdeksän miljoonan hehtaarin laajuinen suojelualueiden mosaiikki, joka turvaisi alueen makean veden saannin sekä lajiston ja ihmisten paremman selviytymisen ilmastonmuutoksen vaikutuksista. WWF on valmis toteuttamaan suojelualueen yhdessä kumppaneidensa kanssa. WWF Suomelle kokous on erityisen tärkeä, koska järjestö vastaa suojeluohjelmasta WWF:n kansainvälisessä verkostossa. Liisa Rohweder toimii suojeluohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana ja kansainvälisen kehityksen päällikkö Sami Tornikoski sen sihteerinä.
Himalajan ilmastokokoukseen osallistuvien neljän maan edustajat ovat ilmoittaneet jo etukäteen olevansa sitoutuneita yhteisen toimintasuunnitelman tekemiseen ja toteuttamiseen. Tämä on ollut nähtävissä myös kokousta edeltäneissä teematapaamisissa, joissa valtioita edustavat asiantuntijat ovat laatineet neljä suunnitelmaa paikallisen yhteistyön toteuttamiseksi. Suunnitelmissa käsitellään muun muassa puhtaampien energiamuotojen käytön edistämistä ja energiatehokkuutta. Myös suunnitelmien toteutusmekanismeista on jo päästy yhteisymmärrykseen.
”Teemakokoukset ovat jo osoittaneet, kuinka ilmastonmuutos on saamassa osallistujavaltiot ryhtymään merkittäviin toimenpiteisiin esimerkiksi luonnonsuojelun sekä vihreän talouden edistämiseksi aivan uudessa mittakaavassa”, toteaa Sami Tornikoski. ”Sen lisäksi, että Himalajan alue on makean veden lähde yli miljardille ihmiselle, on se myös uhanalaisten lumileopardin ja kultapandan elinaluetta. Ilmastonmuutoksen aiheuttama puurajan nousu ja elinalueiden sirpaloituminen ovat vakavia uhkia näille eläimille. Uusien yhtenäisten suojelualueiden muodostaminen onkin uhanalaisten lajien selviytymisen elinehto.”
Kokoukseen osallistuvat WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder ja suojelujohtaja Jari Luukkonen, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas sekä Suomen Intian suurlähettiläs Terhi Hakala delegaatioineen.
Lisätietoja: WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder liisa.rohweder@wwf.fi p. 040 840 74 61
WWF Suomen kansainvälisen kehityksen ohjelmapäällikkö Sami Tornikoski sami.tornikoski@wwf.fi p. 040 533 4399
WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas hanna-liisa.kangas@wwf.fi p. 045 631 8353
Climate Summit for a Living Himalaya – ilmastokokouksen kotisivut
Lumen koti sulaa – Pandan polku 3/2011
New species in the Himalayas – Himalajalta on löydetty vuoden 1998 jälkeen 353 uutta lajia
Working together to build climate resilience – taustatietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista alueella, WWF:n hankkeista ja ilmastokokouksesta
WWF:n Living Himalayas – hanke
Climate Change Vulnerability Assessment of Wangchuck Centennial Park – raportti ilmastonmuutoksesta uhkana Bhutanin uhanalaisille eliölajeille