Julkaistu

Huono jäätilanne vaarantaa jälleen itämerennorpan poikimisen

Jääpeitteen vähäisyys uhkaa jälleen itämerennorpan poikasia. Erityisesti Saaristomerellä ja myös Riianlahdella poikaset ovat vaarassa. Kestävä jääpeite on norpan lisääntymiselle tärkeää. Jos ilmastonmuutosta ei saada hidastettua nopeasti, itämerennorppa on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Itämerennorpan poikaset syntyvät jäälle helmikuun lopussa. Emot hoivaavat poikasiaan suojaisissa lumiluolissa yli kuukauden ajan. Jos jäätä ei ole tarpeeksi, poikasia uhkaavat monenlaiset vaarat: ne ovat alttiita pedoille ja voivat joutua eroon emostaan ja kylmään veteen ennen suojaavan rasvakerroksen muodostumista.

"Itämerennorpalle tärkeillä alueilla Saaristomerellä jääpeite on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan. Tämä voi johtaa jälleen poikasten menehtymiseen", WWF Suomen meriohjelman päällikkö, FT Anita Mäkinen sanoo.

Viime vuoden talvi oli vähäjäisin lähes 300 vuoteen. Sen seurauksena kolme itämerennorpan populaatiota menetti suurimman osan jälkikasvustaan. Tänä vuonna itämerennorpan pesinnän alkaessa jääpeitettä oli 105000 km2, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Siitä huolimatta jäätilanne on erityisesti Saaristomerellä huomattavasti heikompi kuin keskimäärin.

"Norpan pesinnän lisääntyvät vaikeudet ovat yksi seuraus ilmastonmuutoksesta. Ilmastomallit ennustavat, että Itämeren jääpeite pienenee 50–80 prosenttia nykyisestä vuosisadan loppuun mennessä, jos maapallon lämpötilan nousua ei hidasteta. Hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää rajusti myös sen takia, ettei norppa häviäisi Itämereltä", kertoo WWF Suomen hyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka.

Itämerennorppa lisääntyy vain alueilla, jotka ovat jään peitossa keskimäärin vähintään 90 päivää vuodessa. Ilmastomallien mukaan norpan eteläisillä lisääntymisalueilla olisi vuosisadan lopussa jäätä vain noin 20-50 päivää vuodessa. Tällaisissa oloissa norppakannat eivät selviäisi.

Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellyt itämerennorpan vaarantuneeksi lajiksi. Itämerennorpalla on neljä populaatiota, ja sen kannaksi arvioidaan 7 000–10 000 yksilöä. Suurin kanta elää Pohjanlahdella, missä jäätilanne on hyvä. Eteläisten populaatioiden tilanne on vaikeampi. Saaristomerellä elää noin 200 norppaa ja Riianlahdella 1000–1500 norppaa. Näiden populaatioiden jälkikasvu on nyt pahasti uhattuna. Suomenlahden muutaman sadan yksilön norppakanta ei ole yhtä välittömässä vaarassa, koska suurin osa lahdesta on jään peitossa.

Ilmastonmuutos on merinisäkkäiden uusi uhka. Aikaisemmin norppakantoihin on vaikuttanut esimerkiksi metsästys ja ympäristömyrkyt. 1900-luvun alussa Itämerellä asusti 180000 itämerennorppaa.

Lisätietoja:

Antti Halkka, WWF Suomen hyljetyöryhmä, 040 700 6582

FT Anita Mäkinen, WWF Suomi, 040 527 1425

www.wwf.fi

WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi