Ilmastonmuutos iskee arvioitua voimakkaammin arktiselle alueelle
WWF:n tuore raportti arktisen alueen ilmastonmuutoksesta paljastaa, että ilmaston lämpeneminen aiheuttaa alueella aiemmin otaksuttua nopeampia ja vakavampia seuraamuksia.
Arctic Climate Impact Science – An Update Since ACIA -raportti on laajin tieteellinen katsaus arktisen alueen ilmastonmuutokseen Arktisen neuvoston vuonna 2005 julkaiseman Arctic Climate Impact Assesment -raportin jälkeen. WWF julkistaa raportin Arktisen neuvoston kokouksessa torstaina 24.4.
Grönlannin jäätiköiden ja arktisen jääpeitteen sulamisvauhti on raportin mukaan merkittävästi kiihtynyt. Tiedemiehet keskustelevatkin nyt siitä, ovatko jäätiköt ilmastonmuutoksen vuoksi lähellä kriittistä pistettä, jonka ylittyessä alueen ekosysteemeissä voi tapahtua äkillisiä, peruuttamattomia muutoksia.
Sulamisvauhtiin vaikuttaa arvioitua voimakkaammin jäätikkövirtojen muuttunut käyttäytyminen. Aiemmin on arvioitu lumen ja jään pintakerrosten sulamisen ja sadannan erotuksen olevan merkittävin tekijä jäätiköiden sulamisessa. Uusi tutkimus paljastaa jäätikkövirtojen nopean etenemisen vaikutuksen olevan tätä sulamis- ja satamisvaikutusta suurempi.
IPCC:n viimevuotisten raporttien mukaan merenpinta voisi nousta 7,3 metriä, jos Grönlannin jäätiköt sulaisivat kokonaan. WWF:n raportti osoittaa, että jäämassa on sulanut paljon nopeammin kuin ilmastomallien perusteella on pystytty ennustamaan. Sulamisen laajuutta ja nopeutta onkin mahdotonta ennustaa tarkasti nykyisillä puutteellisilla ilmastomalleilla.
Myös Pohjoisen Jäämeren jääpeitteen kesäaikainen sulaminen on lisääntynyt dramaattisesti odotettua nopeammin. Syyskuussa 2007 meren jääpeite oli 39 prosenttia vuosien 1979–2000 keskiarvoa pienempi. Jääpeite oli pienimmillään vuodesta 1979 lähtien tehtyjen satelliittimittauksiin sekä koko 1900-luvulla laivoista ja lentokoneista tehtyihin mittauksiin verrattuna.
”On tuskallisen selvää, että nykyinen tieteellinen tutkimus ei pysty selittämään niitä ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia, joita jo tapahtuu arktisilla alueilla”, tohtori Martin Sommerkorn, yksi tutkimuksen tekijöistä, toteaa. Tohtori Sommerkornin mukaan tämä on erityisen vaarallista siksi, että joillakin arktisilla alueilla tapahtuvilla muutoksilla voi olla koko maapallon lämpenemiseen vaikutuksia, joita nykyiset ilmastomallit eivät ota lainkaan tai riittävästi huomioon.
”Suomen tulee näiden huolestuttavien tietojen valossa vahvistaa poliittista toimintaa liittyen arktisiin alueisiin ja ilmastonmuutoksen hillintään. Suomalaisten tulee tehdä maailmalla herätystyötä siitä, mitä arktisella alueella tapahtuu, sekä edistää voimakkaasti uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymistä vuoden 2009 loppuun mennessä. Suomen on tärkeää myös näyttää itse mallia, ja sitoutua vähentämään päästöjään vuoden 1990 tasosta 45 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 100 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vähennys voidaan saada aikaan sekä kotimaisin toimin että tukemalla päästöjen vähentämistä kehittyvissä maissa” korostaa WWF Suomen ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen.
Lisätietoja:
Riku Eskelinen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi (lisätiedot raportista), gsm 050 572 7782, etunimi.sukunimi@wwf.fi
Karoliina Auvinen, ilmasto-ohjelman päällikkö, WWF Suomi (lisätiedot ilmastopolitiikasta), gsm 050 330 5418,etunimi.sukunimi@wwf.fi
Dr Martin Sommerkorn, Senior Climate Change Adviser, WWF International’s Arctic Programme, +47 222 05309, msommerkorn@wwf.no
Moira O’Brien-Malone, Head of Media Relations, WWF International,+41 79 377 7958, mobrien@wwfint.org
Raportti löytyy kokonaisuudessaan pdf-muodossa osoitteesta www.panda.org/arctic.