Julkaistu

Ilmastotutkijat: länsimaiden päästötavoitteiden on oltava kunnianhimoisempia

Neljäkymmentä vaikutusvaltaista ilmastotutkijaa ympäri maailmaa vetoaa päättäjiin tiukempien päästövähennystavoitteiden puolesta. Yli puolet vetoomuksen allekirjoittajista on osallistunut hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n työhön, heidän joukossaan muun muassa IPCC:n entinen puheenjohtaja Sir John Houghton. Tutkijoiden mukaan ilmastotieteen uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että vaarallisen ilmastonmuutoksen välttämiseksi teollisuusmaiden on sitouduttava vähentämään päästöjään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Jo yli 120 maata, mukaan lukien G8-maat, EU sekä nousevat talousmahdit Kiina, Etelä-Afrikka ja Meksiko, on asettanut tavoitteekseen rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen celsiusasteeseen. IPCC:n viimeisimmän vuonna 2007 julkaistun raportin mukaan kahden asteen rajan ylitys merkitsisi vakavia seurauksia niin ihmisyhteisöille kuin ekosysteemeille.

Yksi vetoomuksen allekirjoittajista, IPCC:n raporttien kirjoittamiseen osallistunut tutkija Saleem Huq toteaa: “Tieteellisen todistusaineiston perusteella näyttää siltä, että jo 2 °C:n lämpeneminen tuo mukanaan merkittäviä haittoja köyhille ja haavoittuvaisille ihmisille ympäri maailman. Haitat kohdistuvat erityisesti alavilla saaristo- ja rannikkoalueilla eläviin ihmisiin. Päästöjen vähentäminen 40 prosentilla on ehdoton vähimmäisedellytys, jotta näillä yhteisöillä olisi paremmat mahdollisuudet selvitä ilmastonmuutoksesta.”

Maapallon keskilämpötilan nousu yli kahdella asteella lisää myös riskiä ns. kriittisten pisteiden (engl. ”tipping points”) ylittymisestä. Kriittisiksi pisteiksi luetaan muun muassa valtavia metaanivarastoja sisältävän pohjoisen ikiroudan sulaminen sekä Amazonin sademetsäalueen tuhoutuminen kuumuuden, kuivuuden ja lisääntyneiden metsäpalojen takia. Tutkijat eivät vielä osaa sanoa tarkasti, miten kriittisten pisteiden ylittäminen vaikuttaisi maapallon kokonaisilmastoon. On mahdollista, että vaikutukset ovat hyvin dramaattisia ja peruuttamattomia.

Tulevina viikkoina pidetään useita kokouksia, jotka vaikuttavat merkittävästi Kööpenhaminan joulukuisen ilmastokokouksen lopputulokseen. Tämän vuoksi mm. YK:n yleiskokoukseen New Yorkiin ja G20-maiden johtajien kokoukseen Pittsburghiin matkustavien päättäjien on tärkeää huomioida tutkijoiden viesti viimeistään nyt.

Tutkijoiden vetoomuksen koonneen WWF:n mukaan kaikkien on tehtävä osansa uuden ilmastosopimuksen syntymiseksi. ”Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei ole vain suurten maiden tehtävä. Suomen on otettava aktiivinen ja rakentava rooli kansainvälisissä neuvotteluissa kunnianhimoisen, sitovan ja oikeudenmukaisen sopimuksen synnyttämiseksi”, toteaa WWF Suomen ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi.

Lue vetoomus ja allekirjoittajien lista (englanninkielinen pdf-tiedosto)

Lisätietoja:
Ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi, WWF Suomi, 040 18 09497, etunimi.sukunimi@wwf.fi

Taustaa toimittajille:
Kansainvälinen yhteisö kokoontuu joulukuussa 2009 Kööpenhaminaan solmimaan Kioton pöytäkirjan jälkeistä kansainvälistä ilmastosopimusta. WWF on muiden kansalaisjärjestöjen kanssa tuottanut ilmastotieteen mukaisen version sopimustekstistä ja työskentelee aktiivisesti kunnianhimoisen, oikeudenmukaisen ja sitovan sopimuksen aikaansaamiseksi. Järjestöjen sopimusluonnos on ladattavissa WWF:n internetsivuilta.

WWF:n pääasialliset odotukset tulevalle kansainväliselle ilmastosopimukselle ovat, että sopimus

  • vähentää globaaleja kasvihuonekaasuja 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä; teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä
  • tarjoaa puitteet vähähiiliseen talouteen siirtymiselle
  • tarjoaa siirtymätalouksille ja muille kehittyville maille pääsyn puhtaisiin teknologioihin
  • tukee ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista kehittyvissä maissa; yhteensä teollisuusmaiden on sitouduttava tukemaan kehitysmaiden päästövähennys- ja sopeutumistoimia vähintään 160 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuosittain
  • tukee WWF:n metsäkadon nettonollaustavoitetta.

Lisätietoa WWF:n kannoista ilmastosopimukseen on WWF:n internetsivuilla.

WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi.