Julkaistu

Itämerelle saatava kattava merenkäytön suunnitelma

Erityisen herkäksi merialueeksi luokiteltu Itämeri tarvitsee kipeästi koko aluetta koskevan käyttösuunnitelman. Suunnitelma toimisi ohjenuorana eri maiden, yhteisöjen ja yritysten yhteistyölle ja kaikelle merellä tapahtuvalle toiminnalle ja ottaisi huomioon niin suojelulliset kuin taloudelliset näkökulmat. WWF:n, Metsähallituksen ja ympäristöministeriön tänään järjestämässä kutsuvierasseminaarissa otettiin Itämerelle oppia Australian Suurilta Valliriutoilta, jossa useiden eri toimijoiden välinen yhteistyö on toteutettu esimerkillisesti.

Itämeren käyttöä ja suojelua säädellään tällä hetkellä monin kansainvälisin ja kansallisin säännöksin ja sitä valvovat useat eri viranomaiset. Poliittinen sitoumus Itämeren yhdennetyn käytön suunnitteluun on olemassa, mutta sen muuttaminen käytännön toimiksi on vielä lapsenkengissä.

”Itämeren käyttöä ja suojelua pitää kehittää kokonaisuutena, eikä katsoa asioita ainoastaan talouden näkökulmasta. Esimerkiksi satamatoimintojen laajentaminen ja uusien väylien avaaminen voi olla ristiriidassa suojelutavoitteiden kanssa. Yhdennettyä suunnittelua tarvitaan myös öljynporauslauttojen ja tuulivoimalapuistojen perustamisessa ja sijoittelussa, jotta ne eivät pilaa Itämeren ainutlaatuisia luontoarvoja”, sanoo WWF:n meriohjelman päällikkö, FT Anita Mäkinen.

Australian Suurille Valliriutoille luotiin yhdennetty merenkäytön suunnitelma vuonna 2004. Valliriutan suunnitteluprosessia pidetään maailmanlaajuisesti parhaana esimerkkinä eri toimijoiden sitouttamisesta, ja lopputuloksena syntynyt suunnitelma sai laajan hyväksynnän.

”Suuret Valliriutat on jaettu käyttövyöhykkeisiin. Niiden avulla on määritelty tarkoin, missä saa kalastaa tai sukeltaa ja missä merenkulku on sallittua”, kertoo johtaja Jon Day Suurten Valliriuttojen puistosta. Day toimi Suurten Valliriuttojen puiston suojelujohtajana, kun alueelle tehtiin merenkäytön suunnitelma.

Suuret Valliriutat ja Itämeri ovat pinta-aloiltaan samankokoiset, ja ne molemmat ovat kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätöksellä erityisen herkkiä merialueita. Molemmilla alueilla on myös paljon eri toimijoita merta käyttämässä ja suojelemassa.

”Tiedämme, että yhteistyö useiden eri valtioiden alueille sijoittuvalla Itämerellä on hyvin haastavaa. Toisaalta tällaista yhteistyötä tehdään jo nyt esimerkiksi kansainvälisen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Pitkällä tähtäimellä yhteinen suunnitelma helpottaisi ja nopeuttaisi merialueiden yhteiskäytön suunnittelua ja palvelisi näin Itämeren suojelua sekä alueen taloudellista toimintaa", sanoo Metsähallituksen luontopalvelujen erikoissuunnittelija Jan Ekebom.

Yhdennetty merialueiden käyttö ja suojelu on yksi EU:n kehitteillä olevan meripolitiikan kulmakivistä. Sitä edellyttää myös meristrategia- ja vesipuitedirektiivien toimeenpano. Lisäksi Itämeren suojelukomission (Helcom) Itämeren toimenpideohjelmassa (BSAP) suositellaan toimintatapojen kehittämistä laaja-alaiseen Itämeren käytön suunnitteluun.

WWF järjestää syys–lokakuussa Itämeren yhdennetystä käytöstä seminaarin myös Ruotsissa, Virossa ja Saksassa.

Lisätiedot:

WWF / meriohjelman päällikkö, FT Anita Mäkinen, 040 527 1425
Metsähallitus / erikoissuunnittelija Jan Ekebom, 040 203 6211
Ympäristöministeriö / ylitarkastaja Penina Blankett, 050 463 8196