Julkaistu

Itämeren lisäturvamääreet hyvä alku

Tanskan salmissa eilen aluksen pohjakosketus - aluksella ei luotsia

WWF on tyytyväinen siihen, että Itämeren rantavaltiot päättivät anoa Kansainväliseltä merenkulkujärjestöltä IMO:lta öljyonnettomuusriskiä pienentäviä lisäturvamääreitä Itämeren erityisen herkän merialueen statuksen yhteyteen. Anomuksesta kuitenkin puuttuu monia meriturvallisuuden kannalta tärkeitä toimia, joita Itämeren maiden on WWF:n mielestä anottava heti ensi vuonna, jotta öljyonnettomuuden riski saadaan minimoiduksi.

Viime yönä Tanskan salmissa tapahtunut aluksen pohjakosketus osoittaa WWF:n mukaan uusien lisäturvamääreiden tarpeellisuuden.

Itämeren maat Venäjää lukuun ottamatta jättivät eilen yhteisen esityksen Kansainväliselle merenkulkujärjestölle IMO:lle lisäturvamääreistä, joita liitettäisiin Itämeren erityisen herkän merialueen eli PSSA-statukseen. WWF korostaa, että tärkeintä oli saada aikaan esitys edes yhdestä lisäturvamääreestä, sillä ilman sellaista PSSA-asema raukeaa, mutta esitetyt toimet eivät kuitenkaan vielä riitä. Myös EU:n piirissä Itämeri on luokiteltu yhdeksi neljästä prioriteettialueesta, jotka ovat meriturvallisuuden kannalta riskialueita.

Nyt jätettyyn esitykseen liittyy syväväylä, jolla kaikkien alusten, joiden syväys on yli 12 metriä, on kuljettava. Lisäksi useille vesialueille eteläiselle Itämerelle tulisi kaistajako. Ruotsin aluevesille esitetään myös alueita, jotka suljettaisiin yli 500 bruttotonnia olevilta aluksilta.

WWF korostaa, että Suomenlahdella jo käytössä oleva kaistajako on osoittanut sen tarpeellisuuden alusten törmäysriskin pienentämiseksi. WWF toivookin, että kaistajako saadaan jatkossa laajennettua koko Itämerta halkovalle päälaivareitille, ja että Itämeren maat anovat ja toteuttavat laivaväylälle myös alusliikenteen valvontajärjestelmän (AIS ja VTS). Suomenlahdella sellainen on jo käytössä.

WWF on myös vaatinut selvitystä siitä, miten vaikeasti navigoitaviin Tanskan salmiin voitaisiin saada käyttöön pakollinen luotsaus. Luotsauksen käyttöön salmissa liittyy kansainväliseen merioikeuteen liittyviä ongelmia, joiden ratkaisemiseksi Itämeren rantavaltioiden tulee olla IMO:ssa aktiivisia. WWF:n saamien tietojen mukaan viime yönä Tanskan salmissa Bahaman lipun alla purjehtinut tankkeri, jolla ei ollut luotsia, sai pohjakosketuksen. Suuronnettomuus oli lähellä.

Itämeren maiden tulee myös anoa omille aluevesilleen lisäturvamääreitä, kuten saattohinaajien käyttöä satamiin tultaessa.

Itämeren maiden tekemä esitys menee kesäkuussa IMO:n NAV-komiteaan, jossa IMO:n jäsenmaat päättävät sen hyväksymisestä.

"WWF tukijoineen kampanjoi Suomessa ja kansainvälisesti Itämeren PSSA-aseman puolesta vuosia. Onnistuimme tavoitteessamme ja aiomme onnistua myös tehokkaiden lisäturvamääreiden liittämisessä PSSA:han", sanoo WWF Suomen meriasiantuntija Anita Mäkinen, joka vetää PSSA-kampanjaa koko WWF-verkostossa.

Lisätietoja:

meriasiantuntija Anita Mäkinen, 040 527 1425, Päivi Rosqvist, 0400 425 666. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@wwf.fi

Faktoja Itämeren öljykuljetuksista:

- Suomenlahden vuosittaisten öljykuljetusten määrä on kasvanut 22 miljoonasta tonnista runsaaseen 100 miljoonaan tonniin vuosina 1995-2005. 15 % Itämerellä liikennöivistä öljytankkereista on yksirunkoisia.
- IMO nimesi Itämeren Erityisen herkäksi merialueeksi (PSSA) viime vuonna muiden Itämeren maiden paitsi Venäjän esityksestä. PSSA-asema raukeaa, johon sen yhteyteen ei tänä vuonna saada hyväksyttyä lisäturvamääreitä.
- Lisäturvamääreet voivat koskea vain meriliikennettä, eivät aluksia. Esimerkiksi alusten kaksirunkoisuutta ei voi esittää lisäturvamääreeksi.
- Myös syksyllä 2004 tankkerin suuronnettomuus oli lähellä kolmasti Tanskan salmissa. Suuronnettomuus oli lähellä myös Suomessa, kun ro-ro-alus sai pohjakosketuksen Saaristomerellä, ja öljyn valuminen mereen aluksesta ja lastina olleista rekoista oli lähellä.
- Kaistajako tarkoittaa sitä, että etelästä pohjoiseen ja pohjoisesta etelään matkaavat alukset kulkevat kukin omilla väylillään.