Itämeren maiden yhdistettävä voimat uuden Prestige-onnettomuuden ehkäisemiseksi
Prestige-onnettomuuden kaksivuotispäivän koittaessa WWF vaatii, että Itämeren maiden on yhdistettävä voimansa, jotta Itämerellä ei tapahdu öljykatastrofia. Suuronnettomuus on ollut lähellä neljä kertaa kuukauden sisällä tänä syksynä.
Itämeren maat pohtivat parhaillaan, millaisia lisäturvamääreitä maat aikovat anoa Kansainväliseltä merenkulkujärjestöltä IMO:lta. WWF vaatii, että maiden on jätettävä yhteinen hakemus tehokkaimmista lisäturvatoimista.
 |
| Fortumilla on Itämeren ainoat saattohinaajat, joilla tankkeri saadaan turvallisesti satamaan ja satamasta. Kuva: WWF/Päivi Rosqvist |
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO nimesi huhtikuussa 2004 koko Itämeren lukuun ottamatta Venäjän aluevesiä erityisen herkäksi merialueeksi eli PSSA-alueeksi, johon voi eri anomuksesta liittää lisäturvatoimia. WWF vaatii, että koko Itämeren halkovan päälaivareitin kansainvälisille vesialueille Kattegatin salmista Suomenlahden itäosiin tehdään kaistajako, ja koko alueelle saadaan kehittynyt alusliikenteen valvonta- ja raportointijärjestelmä. Nämä molemmat lisäturvatoimet ovat jo käytössä Suomenlahdella Venäjän, Viron ja Suomen yhteisestä sopimuksesta. Lisäksi WWF esittää, että Itämeren valtiot ryhtyvät toimiin, joilla mahdollistetaan luotsauksen tekeminen pakolliseksi Tanskan salmissa.
WWF muistuttaa, että tänä syksynä tankkerin suuronnettomuus on ollut lähellä kolmasti Tanskan salmissa. Kreikkalainen tankkeri sai pohjakosketuksen 26.9, kun sillä oli lastinaan 63 000 tonnia dieseliä ja bensiiniä, ja 13.10. Bahaman lipun alla purjehtiva tankkeri niin ikään. Sen lastina oli noin 90 000 tonnia raakaöljyä. 25.10. norjalainen tankkeri, joka oli 100 000 tonnin raakaöljylastissa, törmäsi rahtialuksen kylkeen.
Suuronnettomuus oli lähellä myös Suomen aluevesillä, kun ro-ro-alus Global Freighter sai pohjakosketuksen Kalvholmsgrundetilla Saaristomerellä, ja sen pohja repesi 100 metrin matkalta. Repeämä oli vain 50 senttimetrin päässä alimmasta autokannesta. Jos vesi olisi tunkeutunut sinne, alus olisi uponnut, ja sen lastina olleista kuorma-autoista sekä aluksesta olisi todennäköisesti valunut dieseliä mereen.
WWF toivoo myös, että Itämeren rantavaltiot tulevaisuudessa saattavat aluevesillään voimaan muitakin lisäturvatoimia. Näitä ovat esimerkiksi luotsaus ja saattohinaajien käyttö satamiin tultaessa. WWF pitää myös tärkeänä, että tulevaisuudessa eräitä luontoarvoiltaan tärkeitä alueita voidaan sulkea meriliikenteeltä joko kokonaan, osittain tai vaarallisten kuljetusten osalta. WWF korostaa kuitenkin, että ensin on saatava aikaan Itämeren maiden yhteinen esitys em. kahdesta lisäturvamääreestä Itämerta halkovalle pääreitille sekä kyettävä järjestämään luotsaus Tanskan salmissa: “Suomalaiset yritykset, kuten Fortum, ovat myös tehneet vapaaehtoisesti merkittäviä toimia meriturvallisuuden parantamiseksi mm. käyttämällä saattohinausta tankkerien tullessa satamiin ja satamista ulos. Nyt on Suomen valtion ryhdistäydyttävä ja oltava aktiivinen tässä asiassa, vaikka turvatoimet Suomenlahdella ovatkin eteläistä Itämerta paremmat”, sanoo meriasiantuntija Anita Mäkinen, joka vetää asiaa koskevaa kampanjaa WWF-verkostossa.
Itämeren maiden on tehtävä lisäturvatoimista esitys helmikuuhun mennessä, ja IMO:n jäsenmaat päättävät asiasta kesäkuussa.
Lisätietoja:
meriasiantuntija Anita Mäkinen, WWF Suomi, gsm 040 527 1425; viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, gsm 0400 425 666. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@wwf.fi
Lehtikuvalla on valokuvia mm. saattohinauksesta ja liikenteen ohjauskeskuksesta.