Mediatiedotteet | 07/12/2011

Itämeren valtiot lykkäsivät jälleen toimia meriliikenteen typpipäästöjen vähentämiseksi

Mira Hannuksela

Itämeren valtiot lykkäsivät jälleen eilen Helcomin alatyöryhmien kokouksessa päätöstä toimista, joilla voitaisiin vähentää meriliikenteestä ilmaan pääseviä typpipäästöjä. Varustamoelinkeinon voimakas vastustus on saanut valtiot perääntymään päätöksestä, jonka mukaan Itämerestä tehtäisiin pikaisesti typen oksidipäästöjen valvonta-alue (NECA).

Itämeren nimeäminen typen oksidipäästöjen valvonta-alueeksi on keskeinen keino Itämeren suojelun toimintaohjelmassa (Baltic Sea Action Plan). HELCOMin selvitysten mukaan nimeäminen johtaisi siihen, että laivojen ilmaan pääsevät typpipäästöt vähenisivät pitkällä aikavälillä noin 80 prosenttia nykytasoon verrattuna. Selvityksen tulokset olivat niin vakuuttavia, että HELCOMin ministerikokous päätti vuonna 2010 Moskovassa Itämeren nimeämisestä NECA-alueeksi vuoden 2011 aikana.

”Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma ja typpi fosforin ohella päätekijä rehevöitymisessä. Koska NECA-alueeksi nimeäminen olisi tehokas keino vähentää typpipäästöjä, päätöksen tekeminen olisi tärkeää Itämeren suojelun kannalta”, sanoo WWF Suomen meriasiantuntija Vanessa Klötzer.

Laivoilla edelleen käytössä olevat epäpuhtaat polttoaineet aiheuttavat suuria typpipäästöjä. Jos alusliikenne Itämerellä kasvaa ennustettua tahtia, laivojen tyyppipäästöt ilmaan voivat vuoteen 2020 mennessä kasvaa jopa 50 prosentilla vuosituhannen vaihteen tasosta. Tämä on merkittävää, sillä noin neljäsosa Itämerta kuormittavasta typestä kulkeutuu mereen ilmalaskeuman kautta. Vuonna 2009 laivoilta pääsi ilmaan typpeä 357 kilotonnia.

“Selkeän ohjauksen puute estää varustamoelinkeinoa ryhtymästä tarvittaviin toimiin ja rankaisee niitä, jotka ovat ensimmäisenä investoineet typpipäästöjä vähentävään tekniikkaan”, meriasiantuntija Vanessa Klötzer toteaa.

”Itämeri voisi olla edelläkävijä typpipäästöjen vähentämisessä, mutta tämä mahdollisuus on kohta menetetty. Itämeren maat voivat silti aiemman päätöksensä mukaisesti asettaa meriympäristön tilan taloudellisten etujen edelle ja tehdä asiaa koskevan esityksen maaliskuussa kokoontuvalle kansainväliselle merenkulkujärjestö IMO:lle (International Maritime Organization).”

Lisätietoja:
Meriasiantuntija Vanessa Klötzer, WWF Suomi, puh. +358 40 763 0000, vanessa.klotzer@wwf.fi

Lisää tietoa: www.helcom.fi/shipping/emissions/en_GB/emisions/

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 23/04/2024

WWF:n kysely: 85 prosenttia ihmisistä haluaa kiellon ker­ta­käyt­tö­muo­vi­tuot­teil­le

YK jatkaa tänään neuvotteluja globaalin muovijäteongelman ratkaisemiseksi. WWF vaatii sitovaa muovijätesopimusta, johon kirjataan maailmanlaajuiset kiellot haitallisimmille muoveille, sopimuksen toteuttamisen seurantamekanismi ja tukea matalatuloisille maille.
Lue lisää
Uutiset 15/04/2024

Sai­maan­nor­pan suojelun kannalta tärkeä verk­ko­ka­las­tus­ra­joi­tus astuu tänään voimaan – “Nor­pa­nys­tä­vä jättää verkot kuivalle maalle ympäri vuoden”

Verkkokalastus on kielletty Saimaan norppa-alueilla kesäkuun loppuun saakka, mutta verkot ovat saimaannorpalle vaarallisia ympäri vuoden. Norpanystävä kalastaa norppaturvallisilla pyydyksillä.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää