© Edwards Parker / WWF-Canon
Julkaistu

Itämerestä nostettiin yli 130 kilometriä vaarallisia haamuverkkoja

Puolalaiset ja liettualaiset kalastajat keräsivät viime vuoden aikana Itämerestä yhteensä 22 tonnia kadonneita ja hylättyjä kalaverkkoja. Niin kutsutut haamuverkot verottavat Itämeren kalansaalista sekä tappavat lintuja ja merinisäkkäitä. Hylättyjä verkkoja helposti keräävistä kohteista on koottu interaktiivinen kartta, jonne kuka tahansa Itämerellä liikkuva voi täydentää tietoja.

Viime vuonna Itämerestä kerättyjen haamuverkkojen yhteenlaskettu pituus on noin 135 kilometriä, mikä vastaa matkaa Helsingistä Kotkaan. Verkkojen kerääminen toteutettiin osana WWF Puolan, Liettuan luonnonsäätiön ja Baltic Sea 2020 -säätiön yhteisprojektia.

”Hylätyt ja kadonneet kalaverkot ovat hiljaisia tappajia, jotka eivät valikoi saalistaan. Verkkoihin tarttuu niin kaloja, lintuja kuin merinisäkkäitä”, kertoo suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF Suomesta.

Haamuverkot myös verottavat Itämerestä saatavaa kalansaalista. Vielä kolme kuukautta hylkäämisen jälkeenkin verkot jatkavat kalastusta 20 prosentin teholla. Parin vuoden aikana kalastusteho laskee noin kuuteen prosenttiin.

”Haamuverkot voivat vaikuttaa negatiivisesti kalakantoihin, eivätkä niihin tarttuneet kalat koskaan päädy ruokapöytiimme”, Ovaska sanoo.  

Vuosittain Itämereen häviää arviolta 5500–10 000 kalaverkkoa. Tämä tarkoittaa yhteensä jopa 95 tonnia verkkoa. Verkkojen keräämisen lisäksi onkin tärkeää etsiä myös tapoja, joilla hävinneiden kalaverkkojen määrää voitaisiin vähentää.

WWF Puolan, Liettuan luonnonsäätiön ja Baltic Sea 2020 -säätiön projektissa on koottu interaktiivinen kartta tärkeimmistä kalaverkkoja keräävistä paikoista ja kohteista, kuten esimerkiksi laivojen ja veneiden hylyistä. Kartta ja sen sisältämä paikkatietoaineisto on avoinna kaikille internetissä. Itämerellä liikkuvat ihmiset ja tahot voivat myös itse lisätä karttaan tietoja mahdollisista verkkoja keräävistä kohteista. Verkkosivut ja paikkatietoaineisto on saatavilla englanniksi, puolaksi ja liettuaksi.

”Toivomme kalastajien, sukeltajien ja muiden merellä liikkuvien lisäävän karttaan tietoja verkkoja keräävistä rakenteista. Koska kerättävät tiedot auttavat kohdentamaan haamuverkkojen poistotoimenpiteitä, merellä liikkuvien ihmisten aktiivinen osallistuminen on tärkeä osa onnistunutta projektia”, sanoo kalastusasiantuntija Piotr Prędki WWF Puolasta.

”Jos jokin taho Suomessa on kiinnostunut tekemään asiassa yhteistyötä kanssamme, toivomme yhteydenottoja”, toteaa Matti Ovaska WWF Suomesta.

Lisätietoja:

Suojeluasiantuntija Matti Ovaska, WWF Suomi, 040 727 3149, matti.ovaska@wwf.fi

Kalastusasiantuntija Piotr Prędki, WWF Puola, +48 608 633 319, ppredki@wwf.pl

Liettuan Vilnassa järjestetään 18.–19. maaliskuuta WWF Puolan, Liettuan luonnonsäätiön ja Baltic Sea 2020 -säätiön haamuverkkoprojektin päätösseminaari. Seminaariin voi ilmoittautua 4. maaliskuuta mennessä Robertas Staponkusille: robertas.s@glis.lt, +370 6 555 60 93.