Julkaistu

Itämeri on yhä matkustajalaivojen viemäriallas

Suomalaisilla ja virolaisilla varustamoilla vahvin tahto pidättäytyä jätevesien dumppauksesta

WWF:n kansainvälisestä haastekampanjasta huolimatta useimmat Itämerellä liikennöivät matkustajalaivat eivät sitoutuneet siihen, etteivät ne laskisi jätevesiään rehevöittämään Itämerta. Yksitoista noin 50 varustamosta, joihin WWF vetosi, on sitoutunut hoitamaan kaikki jätevetensä asianmukaisesti viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä. WWF toivoo, että näiden vastuuntuntoisten laivayhtiöiden esimerkki innostaa muitakin yhtiöitä lopettamaan loputkin päästönsä ja saa matkustajat suosimaan edistyksellisiä yhtiöitä. Heti maanantain 18.6. aikana mukaan on lähtenyt kaksi uutta suomalaista yhtiötä. Suomalaiset ja virolaiset laivayhtiöt osoittautuivat vahvimmin Itämeren ystäviksi kansainvälisessä kampanjassa.

Huom. Toinen päivitys tiedotteeseen 18.6. klo 16.07: WWF:n juuri saaman tiedon mukaan myös Eckerö Line on allekirjoittanut vapaaehtoisen sitoumuksen jätevesipäästöjen lopettamisesta. Suomalaiset yritykset ovat innokkaasti lähteneet mukaan kampanjaan. Allekirjoittaneita yhtiöitä on nyt yhteensä yksitoista.

Huom. Päivitys tiedotteeseen 18.6. klo 12.53: Myös Nordic Jetline Finland toimitti juuri (18.6. klo 12.14) WWF:lle sitoumuksensa olla päästämättä jätevesiään Itämereen. WWF iloitsee siitä, että kampanja on innostanut yhtiötä lähtemään mukaan suojelutalkoisiin. Nordic Jetlinen pikainen sitoutuminen on hyvä esimerkki siitä, kuinka yhtiöt voivat tehdä sitoumuksensa milloin vain tulevaisuudessakin ja ilmoittaa siitä WWF:lle. Yhteensä sitoumuksia on nyt kymmeneltä yhtiöltä.

Huom. Katso myös päivitystiedote 25.6.: Jo 13 varustamoa mukana vapaaehtoisessa jätevesien päästökiellossa

***

Itämerellä liikkuvilla matkustajalaivoilla syntyy vuosittain ainakin 1,6 miljardia litraa harmaata vettä, kuten pesuvesiä, ja merkittävä osa siitä päätyy käsittelemättömänä mereen etenkin kansainvälisillä merialueilla, joilla päästöt ovat lain mukaan sallittuja. Matkustajalaivoilla vedetään WC yli 100 miljoonaa kertaa vuodessa, ja osa WC:stä peräisin olevista mustista vesistä dumpataan myös sellaisinaan Itämereen. Itämerellä liikennöivien alusten jätevesien vuotuinen ravinnemäärä on noin 460 tonnia typpeä ja 150 tonnia fosforia.

"Suomessa voimme iloita suomalaisten yhtiöiden ulkomaisia kilpailijoitaan kovemmasta tahdosta lopettaa vapaaehtoisesti Itämeren käyttö viemärialtaana. Esimerkiksi yksikään ruotsalainen yhtiö ei allekirjoittanut sitoumusta. Monet suomalaiset yhtiöt ovat jo pidemmän aikaa hoitaneet jätevetensä mallikelpoisesti. WWF on kuitenkin hämmästynyt siitä, kuinka harva varustamo haluaa vaalia Itämerta, vaikka niiden bisnes on viedä matkailijat ihailemaan Itämerta. Kutsumme kaikki laivayhtiöt sitoutumaan jätevesien päästökieltoon tulevaisuudessa. Edistykselliset kunnat ja kaupungit käsittelevät jo jätevetensä, ja vaatimusten 'kelluville kaupungeille' tulisi olla samalla tasolla. Huviveneetkään eivät saa useimmissa maissa päästää mustia vesiään Itämereen, joten tällaista räikeää porsaanreikää ei tulisi sallia laivoillekaan", kampanjaa johtanut WWF Suomen meriasiantuntija, FT Sampsa Vilhunen sanoo.

WWF lähestyi Itämerellä liikennöiviä matkustajalaivavarustamoja huhtikuussa pyytäen niitä sitoutumaan siihen, että ne joko käsittelevät jätevetensä asianmukaisesti aluksella* tai toimittavat ne satamassa viemäriverkostoon. WWF vetosi yhteensä noin 50 varustamoon kuudessa Itämeren maassa, ja yksitoista varustamoa allekirjoitti sitoumuksen. Loput yhtiöt eivät joko vastanneet vetoomukseen tai antoivat erilaisia syitä sille, miksi ne eivät voi allekirjoittaa sitoumusta. "Osa syistä edusti erittäin lyhytnäköistä ja itsekästä bisnesajattelua. Eräs puolalainen varustamo ilmoitti, että satamien jätevesimaksut ovat sen mielestä liian korkeat eikä se siksi käytä puolalaisten satamien uusia tehokkaita jätevesipalveluita", Sampsa Vilhunen kertoo.

"Jotkin yhtiöt harmittelivat sitä, ettei kaikissa satamissa ole mahdollista jättää harmaita vesiä. Tällaisissa satamissa laivat voisivat kuitenkin useimmiten tilata tankkiauton tyhjentämään harmaat vedet. WWF kehottaa laivayhtiöitä myös investoimaan teknisiin järjestelmiin, joilla ravinteet voidaan poistaa harmaista vesistä laivalla. WWF esittää lisäksi, että niin kauan kuin kaikkia harmaita vesiä ei saada käsiteltyä tai kerättyä talteen, laivayhtiöiden tulisi välittömästi alkaa käyttää fosfaatittomia pesuaineita. Tämä vähentäisi dramaattisesti leväkukintoja ruokkivien harmaiden vesien fosforipitoisuutta. Vaikka matkustajalaivojen ravinnepäästöt ovat pieniä verrattuina esimerkiksi maatalouden ravinnepäästöihin, niillä on paikallista vaikutusta laivareitin varrella", Sampsa Vilhunen sanoo.

WWF rohkaisee matkailijoita, jotka suuntaavat kesällä Itämerelle, suosimaan niitä laivayhtiöitä, jotka ovat sitoutuneet jätevesikieltoon. Kannattaa myös olla yhteydessä varustamoihin, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet vetoomusta ja pyytää niitä parantamaan toimintaansa.

WWF on nyt lähettänyt samanlaisen haasteen myös kansainvälisille matkustajalaivavarustamoille, jotka toimivat Itämeren ulkopuolella mutta joiden laivat säännöllisesti vierailevat kesäisin Itämerellä. Kansainvälisiä yhtiöitä pyydetään allekirjoittamaan sama sitoumus tämän vuoden loppuun mennessä.

Sitoumuksen allekirjoittaneet laivayhtiöt:

  • Birka Line (Suomi)
  • Eckerö Line (Suomi)
  • Hurtigruten (Saksa)
  • Lindaliini (Viro)
  • Molslinien (Tanska)
  • Nordic Jetline Finland (Suomi)
  • Peter Deilmann Reederei (Saksa)
  • Seawind Line (Suomi)
  • Silja Line (Suomi)
  • Tallink (Viro)
  • Viking Line ABP (Suomi)

Nämä yhtiöt ovat sitoutuneet lopettamaan kaikki jätevesipäästönsä vuoden 2007 loppuun mennessä tai ilmoittaneet hoitavansa jo nyt jätevetensä asianmukaisesti.

Lista yhtiöistä, joihin WWF vetosi, on osoitteessa www.panda.org/europe/baltic. WWF päivittää allekirjoittaneiden yhtiöiden listaa internetsivullaan jatkuvasti, kun uudet yhtiöt allekirjoittavat sitoumuksen.

Taustatietoa toimittajille:

  • Arviot matkustajakohtaisista jätevesimääristä vaihtelevat, mikä johtuu laivojen erilaisista teknisistä vesi- ja jätevesijärjestelmistä. Yhden matkustajan voidaan arvioida tuottavan vuorokaudessa keskimäärin yhteensä 190 litraa harmaita ja mustia jätevesiä (mm. VTT:n raportti “Estimated nutrient load from waste waters originating from ships in the Baltic Sea area”, 2007).
  • Harmailla vesillä tarkoitetaan jätevesiä esimerkiksi suihkuista, pesukoneista ja keittiöstä. Mustilla vesillä tarkoitetaan WC:stä peräisin olevia vesiä.
  • Lauttamatkustajan keskimääräinen matka Itämerellä kestää 4 tuntia, kun taas risteilymatka on keskimäärin 10 vuorokautta. Tilastossa säännöllisesti kulkevat vuorot (esimerkiksi Helsinki-Tukholma -risteilyt) luetaan lauttamatkoiksi.
  • *Alusjätevedet tulisi käsitellä käyttäen parasta mahdollista saatavilla olevaa teknologiaa, jolloin 75–90 % fosforista voidaan poistaa niistä.
  • Suomessa WWF Suomi vetosi seuraaviin varustamoihin: Alfa-Trooli, Birka Line, Eckerö, Finnlines, Kristina Cruises, Nordic Jetline Finland, RG Line, Sea Containers (Superseacat), Seawind Line, Tallink Silja Line ja Viking Line. Laivayhtiöille lähetetty vetoomus on osoitteessa www.panda.org/europe/baltic.

Lisätietoja:
Meriasiantuntija Sampsa Vilhunen, sampsa.vilhunen@wwf.fi, 040 550 3854 (ei tavoitettavissa 18.6. klo 8.35–10.15 välisenä aikana)
Tiedottaja Laura Tahkokallio, laura.tahkokallio@wwf.fi, 040 556 9860