Jääkarhu © Steve Morello / WWF-Canon
Julkaistu

Jääkarhun DNA eristettiin tassunjäljestä

Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet eristämään jääkarhun DNA:ta lumeen jääneestä tassunjäljestä. 

Geenitestaukseen erikoistuneen SPYGEN-yrityksen ranskalaiset tiedemiehet onnistuivat eristämään jääkarhun DNA:ta kahdesta aiemmin tänä vuonna kerätystä näytteestä. Näytteet kerättiin WWF-Canonin ja Norwegian Polar Institute -tutkimuslaitoksen matkalla Norjan Huippuvuorilla.

”Tulokset ovat erittäin mielenkiintoisia”, sanoo projektin vetäjä Eva Bellemain SPYGENista. ”Tämä on ensimmäinen kerta, kun DNA:ta on onnistuttu eristämään jääkarhun jättämästä jäljestä. Sen lisäksi, että jäljestä löytyi jääkarhun DNA:ta, oli siinä jäänteitä myös hylkeen ja lokin DNA:sta. WWF:n tutkimusryhmän tekemät havainnot todistavat, että kyseinen jääkarhu oli juuri tappanut hylkeen. Paikalla oli nähty myös lokki – yksi tassunjälki paljasti siis kokonaisen tarinan.”

Arktisen alueen kaltaisessa muuttuvassa ympäristössä on erittäin vaikeaa saada ajantasaista tietoa alueen jääkarhupopulaatioiden koosta ja elintavoista, mikä taas vaikeuttaa lajin suojelua. Tällä hetkellä jääkarhuja seurataan satelliittikaulapantojen ja niihin kiinnitettävien kameroiden avulla. Nykyinen menetelmä on kuitenkin kallis ja hankala.

”Uusi menetelmä on hieno työkalu suojelubiologeille”, toteaa suojelujohtaja Jari Luukkonen WWF Suomesta. ”Käyttämällä tassunjäljestä eristettyä DNA:ta voidaan vähentää vaadittavia tutkimustoimenpiteitä merkittävästi ja tarkkailla jääkarhuja helpommin.”

Seuraavaksi tutkijat odottavat pääsevänsä analysoimaan tarkemmin jääkarhun DNA:ta ja etsimään sen avulla lisää tietoa tästä uhanalaisesta eläimestä. Tutkijat selvittävät myös, voisiko samaa tutkimusmetodia käyttää muiden harvinaisten ja haastavissa olosuhteissa elävien lajien tutkimiseen.

”Tulokset osoittavat, että pitkäjänteinen työ arktisella alueella tuottaa tulosta”, Luukkonen kommentoi.

WWF Suomi on mukana arktisen alueen suojelussa muun muassa työskentelemällä aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kotimaisten arktisten lajien tilan parantamiseksi. Lisäksi WWF toimii sen hyväksi, että esimerkiksi kaivosteollisuus tai muu luonnonvarojen hyödyntäminen ei vaaranna arktisen luonnon monimuotoisuutta tai vahingoita ympäristöä. Noin 40 miljoonan neliökilometrin suuruisella arktisella alueella on suuri merkitys koko maapallon luonnon monimuotoisuudelle, ja sitä onkin kuvattu viimeiseksi laajaksi, turmeltumattomaksi ekosysteemiksi maailmassa.

Videot ja kuvat tutkimuksista: http://bit.ly/W5y7Zc

Lisätietoja:

Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, puh. 040 585 0020