© Antti Haavisto / WWF
Julkaistu

Joulun kalapöydän hyvät ja huonot valinnat

Herkulliset kalaruoat kuuluvat olennaisesti joulupöytään. Ympäristön ja maailman kalakantojen kestävyyden kannalta ei kuitenkaan ole samantekevää, mitä kaloja valitsee tarjottimelle. WWF Suomi listasi joulumenuta pohtivien avuksi kolme kalaruokaa, joita voi jouluna syödä hyvällä mielellä, sekä kolme joulupöydän kalalajia, joiden tilalle voisi mieluusti valita jotakin muuta.

Osa maailman ja Suomenkin kalalajeista on uhanalaisia tai ylikalastettuja, ja niiden ostamista ja syömistä tulisi vähentää. Joidenkin kalalajien pyyntimenetelmät ovat ympäristölle tuhoisia.

”Savuankeriaan, ja -pallaksen sekä molvasta valmistetun lipeäkalan voisi hyvän joulumielen varmistamiseksi jättää kauppaan”, WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.

”Erilaiset silakkaruoat, muikun mäti sekä luomulohi ovat sen sijaan valintoja, jotka eivät aiheuta joulupöydässä ikäviä keskusteluja.”

Ota

Jouluiseksi maustekalaksi sopivan silakan syöntiä voisi lisätä tuntuvasti.

”Luonnonvarojen kulutuksen kannalta on huomattavasti järkevämpää, että pyydetty silakka käytetään suoraan ihmisten ravintona kuin että se päätyy kalajauhona turkiseläinten, kanojen, sikojen tai kassilohienkaan rehuksi”, Matti Ovaska sanoo.

Muikun mäti on hyvä valinta, koska näin pienikokoisesta kestävästi pyydetystä kalasta saadaan hyödynnettyä mahdollisimman suuri osa.

Villit lohikannat eivät kestä pyyntiä ja tehotuotettuun kassiloheen liittyy monia ongelmia. Luomulohi on ekologinen vaihtoehto.  Luomulohi syö ekologisesti tuotettua rehua, jossa käytetään muun muassa kalateollisuudelta ylijäänyttä kalaa. Luomulohella on myös enemmän tilaa uida kasvatusaltaissa eikä sen liha sisällä lisäaineita tai keinotekoisia väriaineita.

Jätä

Molvasta valmistetaan jouluista perinneherkkua, lipeäkalaa. Molva on kaupallisesti tärkeä syvänmeren laji, jonka syömistä pitäisi harkita, koska osa molvasaaliista kalastetaan pohjatroolia käyttäen. Tämä vahingoittaa merenpohjaa ja tuottaa suuria määriä sivusaalista.

Valtamerien pohjilla elävä ruijanpallas voi kasvaa melkoiseksi jättiläiseksi ja painaa yli 300 kiloa. Villi ruijanpallas on voimakkaasti ylikalastettu laji ja suurikokoisen kasvatetun ruijanpallaksen tuotannossa kuluu huomattavasti kalasta valmistettua rehua.

Ankerias on nykyään melko harvojen herkkua, onneksi. Käärmemäinen ankerias on myös Suomen uusimman uhanalaisuusluokituksen mukaan erittäin uhanalainen. Samassa kategoriassa nisäkäspuolelta löytyy esimerkiksi susi.

WWF Suomen kuluttajan kalaopas

Lisätiedot:

Suojeluasiantuntija Matti Ovaska, WWF Suomi, puh. +358 40 727 3149, matti.ovaska@wwf.fi