Julkaistu

Julkisen ruokahuollon on tarjottava enemmän kotimaista kalaa

WWF Suomi haastaa työpaikkaruokalat, varuskuntien ja koulujen keittiöt sekä muun julkisen ruokahuollon edistämään kotimaisen kalan käyttöä. Nykyään jopa 80 prosenttia julkisen ruokahuollon tarjoamasta kalasta on peräisin Suomen rajojen ulkopuolelta, joskus hyvinkin kaukaa.

Suomalaisissa henkilöstöravintoloissa tarjotaan yli 60 miljoonaa ja julkisissa suurkeittiöissä yli 436 miljoonaa annosta vuodessa. Miljoonat suomalaiset kuuluvat julkisen ruokahuollon piiriin ja sillä on tärkeä rooli ihmisten ruokailutottumusten ylläpitäjänä ja jopa ohjaajana. Kun tutustuu lounasruokalassa esimerkiksi pangasiukseen, on helppo valita tämä Vietnamista peräisin oleva kalalaji myös muissa ravintoloissa tai kaupan tiskillä.

Tänään lähettämässään haasteessa WWF vetoaa julkisen ruokahuollon ruokalistojen suunnittelijoihin, että ne tekisivät virallisen päätöksen lähteä selvittämään mahdollisuuksia kotimaisen kalan osuuden lisäämiseksi tarjonnassaan.

”Kauppa- ja ravintola-ala on nykyisin melko tietoinen kestävistä kalavalinnoista, ja tuontikalan hankinnan vastuullisuuden parantamiseksi on jo tehty korjausliikkeitä. Ala ei kuitenkaan ole sitoutunut lisäämään kotimaisen kalan osuutta valikoimissaan”, toteaa WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen.

Kotimaisista kalalajeista olisi mahdollista lisätä eniten silakan, vajaahyödynnettyjen särjen ja lahnan sekä sisävesillä muikun käyttöä. Suomessa voitaisiin lisätä silakan käyttöä elintarvikkeeksi ilman merkittävää kalastusmäärän lisäystä. Tällä hetkellä suurin osa silakkasaaliista menee turkiseläinten rehuksi, ja elintarvikekäyttöön suunnatusta kalasta puolestaan valtaosa menee vientiin. Suomalaisen kalankasvatuksen vastuullisuuden nostaminen maailman kärkeen taas toisi sille kaivattua lisäarvoa norjalaiseen loheen verrattuna ja siitä voisi tulla aidosti suositeltava kotimainen vaihtoehto.

”Kotimaisen kalan käytön lisäämisen esteenä mainitaan usein kaikenlaiset tuotannollis-logistiset ongelmat. Ongelmat on kuitenkin tehty ratkottaviksi. Ruokalistojen suunnittelun esimerkiksi tulisi olla sillä tavalla joustavaa, että voidaan ottaa huomioon ja hyväksyä kotimaisen kalan sesonkiluonteinen saatavuus”, sanoo Sampsa Vilhunen.

”Maailman kalakantojen ylikalastuksen ja nopean hupenemisen rinnalla nämä ongelmat ovat kuitenkin pieniä ja ratkaistavissa, mikäli tahtotila löytyy.”

Lisätietoja:
Sampsa Vilhunen, meriohjelman päällikkö, WWF Suomi, puh. 040 550 3854, etunimi.sukunimi@wwf.fi

Tutustu WWF:n Meren herkkuja -kalaoppaaseen