Kalakaupan vastuullisuus lisääntynyt WWF:n kalaoppaan julkaisuvuosina
Tuoreen selvityksen mukaan merkittävä osa suomalaisista kalaa myyvistä yrityksistä on viime vuosina kehittänyt määrätietoisesti kalavalikoimiensa vastuullisuutta. Yritykset ovat käyttäneet työkaluna muun muassa WWF:n Kuluttajan kalaopasta ja jättäneet pois valikoimistaan esimerkiksi uhanalaisia lajeja. Suomalaisten kanta tukee yritysten valitsemaa linjaa: selvä enemmistö kansasta haluaa uhanalaiset kalat pois kauppojen tiskeiltä.
WWF Suomen teettämää selvitystä varten lähetettiin 26 kalakaupan yritykselle kysely, jolla kartoitettiin kalavalikoimissa tapahtuneita muutoksia vuosina 2005–2012. Vastauksia saatiin 14 yritykseltä.
Yritysten vastauksista käy ilmi, että vuodesta 2006 lähtien julkaistu WWF:n Kuluttajan kalaopas on omalta osaltaan vaikuttanut yritysten kalavalikoimaan. Muutoksista näkyvimmät ovat kalaoppaassa punaisella merkittyjen eli vältettäviksi suositeltujen kalojen ja erityisesti syvänmeren lajien väheneminen, MSC-sertifioitujen tuotteiden voimakas lisääntyminen sekä yritysten pyrkimykset lisätä kotimaisten elinvoimaisten lajien osuutta valikoimissaan.
”Osa kyselyyn vastanneista yrityksistä on jättänyt joko kaikki tai ainakin suurimman osan kysytyistä kalaoppaan punaisen luokituksen lajeista pois valikoimista viime vuosina. Joukossa olivat muun muassa tuoretonnikalat, ankerias ja Itämeren villi lohi. Sama ilahduttava trendi näkyy myös kalan tuonnissa, sillä esimerkiksi pohjatroolilla pyydettävän puna-ahvenen tuonti Suomeen on laskenut tuntuvasti vuodesta 2005 lähtien”, kertoo meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen WWF Suomesta.
Ympäristöystävällisten MSC-sertifioitujen kala- ja äyriäistuotteiden ostoissa on selvityksen mukaan ollut merkittävää kasvua. Tämä näkyy myös MSC:n kokoamissa tilastoissa: vuonna 2011 ja vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla MSC-merkittyjen tuotteiden määrän kasvu oli Suomessa nopeinta koko maailmassa.
Keväällä 2012 WWF Suomi käynnisti Kalakampanjan, jonka tavoitteena on, että vuonna 2015 Suomessa olisi kaupan vain kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Tähän tavoitteeseen on sitoutunut 45 keskeistä kalakaupan ja kala-alan toimijaa.
”Selvityksen tulokset antavat toivoa siitä, että tämä tavoite tullaan saavuttamaan. Globaalissa mittakaavassa Suomen kalakauppa toimii jo nyt monelta osin esimerkillisesti”, Vilhunen sanoo.
Kalastusjärjestöjen mukaan kalaoppaan suositukset heikentävät kotimaisen kalastuselinkeinon toimintaedellytyksiä. Havaitut muutokset suomalaisten yritysten kalavalikoimissa lähikalan suosimiseksi ja selvityksen tueksi kerätyt viralliset kalastustilastot eivät kuitenkaan tue tätä väitettä. Rannikkokalastuksen saaliin arvo on seuranta-aikana kasvanut, ja monien elinvoimaisten rannikkokalalajien saaliit ovat kasvussa. Myös suomalaisen kalastuksen merkittävin saalislaji silakka on tuottanut ennätyssaaliita viime vuosina.
Kalakaupassa tapahtunut positiivinen kehitys on linjassa sen kanssa, mitä suomalaiset kuluttajat ilmoittavat haluavansa. WWF:n Think If Laboratories -tutkimusyrityksellä viime kuussa teettämän mielipidekyselyn mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista ei hyväksy sitä, että kaupasta voi ostaa uhanalaiseksi luokiteltuja kalalajeja. Vastaajista 12 prosenttia hyväksyy tämän ja 10 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
WWF Suomi tilasi selvityksen kalakaupan vastuullisuudesta Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan projektikurssin opiskelijaryhmältä.
Lisätietoja:
Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, 040 550 3854, sampsa.vilhunen@wwf.fi