Julkaistu

Kalapyydyskuolemat pienentävät saimaannorppakantaa

WWF julistaa saimaannorpan pesärauhan Enonkoskella

Saimaannorpan perinteinen pesärauha julistetaan tänään Enonkoskella. Erittäin uhanalaista saimaannorppaa uhkaa elinolojen häirinnän lisäksi ilmaston lämpeneminen ja kalapyydyskuolemat. WWF on aloittanut työn norppien kalapyydyskuolemien vähentämiseksi ja kutsuu kalastajat mukaan.

Perinteinen saimaannorpan pesärauha julistetaan tänään Enonkosken koululla klo 11.30. Pesärauhan julistaa Nestori-säätiön perustaja Arto Frey. WWF on julistanut pesärauhan saimaannorpille vuodesta 1993 lähtien.

Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) poikaset syntyvät rantojen lumipesiin helmikuussa. Pesärauha luetaan hetkenä, jolloin norpat hakevat pesäpaikkoja rantojen lumikinoksista. Näihin aikoihin norpat ovat hyvin herkkiä häiriölle, ja emot voivat jopa hylätä pesänsä ja poikasensa. Erityisesti moottorikelkkailua tulisi rannoilla sekä pienten saarten ja luotojen läheisyydessä välttää.

WWF vetoaa Saimaalla liikkujiin norppien pesärauhan puolesta. ”Mahdollisesti häiriön aiheuttamia kuuttien pesäkuolemia tapahtuu vuosittain. Vaarana on, että pesäkuolemat yleistyvät, jos norppien pesärauhaa ei kunnioiteta”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Pesintäaikaisen häirinnän lisäksi saimaannorpan suurimmat uhkat liittyvät ilmaston lämpenemiseen ja kalapyydyksiin. Vuonna 2007 kuolleita saimaannorppia löydettiin 28, mutta norppien todellinen kuolleisuus arvioidaan paljon havaittua kuolleisuutta runsaammaksi. Arviota norppakannasta on jouduttu laskemaan 260 yksilöön, kun se oli korkeimmillaan 280 yksilöä vielä muutama vuosi sitten. Viime vuonna kalaverkkoihin kuoli ainakin neljä kuuttia ja kaksi aikuista norppaa.

”Norppien kalapyydyskuolemat ovat sellainen uhka, johon pystytään vaikuttamaan nopeasti. Parikymmenkiloiset kuutit jäävät helposti kiinni ohutlankaisiinkin verkkoihin. Norppaturvallisilla katiskoilla kalastaminen on kuitenkin yhtä tehokasta kuin verkkokalastus. WWF kannustaa kalastajia käyttämään etenkin kuuttien ensimmäisten elinkuukausien aikana huhtikuun puolestavälistä kesäkuun loppuun sellaisia pyydyksiä, jotka eivät vaaranna norppaa”, Luukkonen kertoo.

WWF on aloittanut työn norppien kalapyydyskuolemien vähentämiseksi ja kutsuu kalastusosakaskunnat mukaan avoimeen keskusteluun ja yhteistyöhön. ”Kansainvälisesti on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi lähettimellä varustetuista verkoista, joiden signaali pitää pyöriäiset pois verkoista. Tällaista voisi kokeilla myös Saimaalla.”

Pienessä kannassa aikuisten saimaannorppien kuolemat huolestuttavat. Lisääntymisikäinen saimaannorppa synnyttää keskimäärin kaksi kuuttia kolmessa vuodessa, ja aikuisen naaraan jääminen verkkoon voi olla kohtalokasta koko saimaannorppakannalle. Onnistuneista suojelutoimista huolimatta saimaannorppa on edelleen maailman uhanalaisimpia hylkeitä.

Pesärauhaan liittyen WWF järjestää Saimaan alueen koululaisille julistekilpailun, jossa kannustetaan koululaisia etsimään erilaisia suojeluvinkkejä saimaannorpan pelastamiseksi. Enonkosken koulu toimii kilpailussa aloitteellisena kouluna ja haastaa Saimaan alueen muut koulut mukaan kisaan.

Lisätietoja:
WWF, suojelujohtaja Jari Luukkonen, gsm 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi
WWF, tiedottaja Mira Hannuksela, gsm 040 592 6532, mira.hannuksela@wwf.fi


Saimaan rannalla asuvat voivat edistää saimaannorpan suojelua vaihtamalla kalastusverkot norppaystävällisiin katiskoihin. Saimaannorppien tulevaisuudesta huolta kantavat ihmiset voivat myös liittyä WWF:n norppakummeiksi. Kummeilta saatavan tuen turvin voidaan esimerkiksi tukea kalastajien siirtymistä verkoista katiskoihin sekä tutkia norppien pesintää ja talviaikaista käyttäytymistä, jotta suojelutoimia pystytään kohdistamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Lahjoitukset WWF:n työhön saimaannorpan suojelemiseksi: Nordea 157230-11189.
Saimaannorpan kummiksi ryhtyminen:
www.wwf.fi/liity

Pesärauha, julistajat ja paikkakunnat 1993-2007

Saimaannorpan pesärauhan julistus

Saimaannorppa kaipaa rauhaa
Joulukuussa jäähän hengitysaukko.
Tammikuussa kinokseen lumipesä.

Helmikuussa Nestorinpäivänä
pesään poikanen.
Tuuli ja tuisku, kylmä ja pedot
eivät pääse lumipesän suojiin.
Uhka on sen sijaan ajattelemattomuus.
Se voi tehdä sukupuutosta totta.

Norppajäillä jättäkäämme
rantakinokset rauhaan,
kuuteille kodiksi, emoille imetyspesiksi.
Norppa säikkyy ääntämme,
ei tiedä vapaa-ajan kiireistämme.

Jos sen ymmärrämme,
rauha norpillemme.
Suojassa lumipesissään
jatkakoot norpat arvoistaan elämää.

Näillä sanoilla julistan Saimaan rannalla
saimaannorppien pesimärauhan
alkaneeksi tänä jääkautena.
Eläkää ja lisääntykää rauhassa.

Pesärauhan julistajat 1993-2007

1993 Savonlinna, ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1994 Rantasalmi, piispa Voitto Huotari
1995 Savonlinna, sisäasiainministeri Jouni Backman
1996 Lappeenranta, taiteilija M. A. Numminen
(Tämän jälkeen julistus siirtyi joulukuusta tammikuulle)
1998 Joensuu, maakuntajohtaja Tarja Cronberg
1999 Savonlinna, ympäristöministeri Pekka Haavisto
2000 Joensuu, taiteilija Anna-Liisa Alanko
2001 Lappeenranta, professori Heikki Hyvärinen
2002 Savonlinna, puheenjohtaja Jouko Tynkkynen
2003 Ristiina, toimittaja Ile Jokinen
2004 Taipalsaari, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen
2005 Puumala, saimaannorpan suojelijat kolmessa polvessa: Kaiku, Ismo ja Jukka Marttinen
2006 Mikkeli, kirjailija Mari Mörö
2007 Joensuu, arkkipiispa Leon puolesta rovasti Iivo Suvanto
2008 Enonkoski, Nestori-säätiön perustaja Arto Frey