Kamera tarjoaa näyttävää kuvaa merestä lahtivalaan silmin
Australian WWF on rahoittanut kolmea lahtivalaisiin kiinnitettävää kameraa, joiden avulla tutkijat saavat tuiki tärkeää tietoa lajin käyttäytymisestä.
Etelämantereella työskentelevät tutkijat kiinnittivät ensimmäistä kertaa kameran lahtivalaaseen.
Saatu kuvamateriaali sisältää tärkeää tietoa valaiden ruokailutavoista. Lahtivalaat siivilöivät vedestä ravinnokseen pääasiassa krillejä ja pieniä kaloja hetuloidensa avulla. WWF Australia on rahoittanut kolmea valaskameraa, joiden avulla tutkijat saavat tietoa esimerkiksi valaiden ruokailualueista ja ilmaston lämpenemisen aiheuttaman jääpeitteen kutistumisen vaikutuksista niihin.
– Minusta on uskomatonta, kuinka nopeasti lahtivalas ui ja kuinka nopeasti se pystyy syömään, tutkimusta johtava professori Ari Friedlander sanoi.
Lahtivalas ui kameran kanssa Etelämantereella.
Lahtivalaiden verrattain pieni koko ja erittäin tehokkaaksi kehittynyt tapa hankkia ravintoa on auttanut lajia selviytymään Etelämantereen olosuhteissa.
– Suuremmat valaat välttelevät jäätä ja pyrkivät ruokailemaan avoimessa vedessä. Lahtivalaat voivat kuitenkin kokonsa puolesta saalistaa jään seassa.
Merijää on tärkeä osa lahtivalaiden elinympäristöä tarjoten niille ravinnonsaantipaikkoja ja turvaa saalistajilta.
Professori Ari Friedlander tarkkailee lahtivalasta ja siihen kiinnitettyä kameraa Etelämantereella.
– Viimeisen 50 vuoden aikana vuorokaudet, jolloin merijää ympäröi Etelämantereen, ovat vähentyneet noin 80:llä. Lahtivalaille ja muille jäästä riippuvaisille lajeille tämä tarkoittaa 80:tä päivää vähemmän niille sopivassa elinympäristössä.
Tutkijoita huolestuttaa myös lahtivalaiden ja muiden krillejä syövien lajien ravinnonsaantialueiden, sekä krillinpyyntialusten käyttämien alueiden päällekkäisyys. WWF on huolestunut myös siitä, että krillien kalastusta halutaan lisätä.
Etelämantereen merialueet ovat monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta ehdottoman tärkeitä. Jatkamme työtämme niiden suojelemiseksi.
Lahtivalas nousee pintaan.