Kamerun lähettää armeijan pysäyttämään salametsästäjät

Länsi-afrikkalainen Kamerun on tänään lähettänyt armeijan erikoisjoukot estämään sudanilaisten salametsästäjien pääsyn Kameruniin norsunluujahtiin. Kamerunin päätös on valonpilkahdus salametsästyksen ja uhanalaisten eläinten laittoman kaupan vastaisessa sodassa.   

WWF:n saamien tietojen mukaan kyse on samoista salametsästäjistä, jotka tämän vuoden alussa tappoivat yli kolmesataa norsua kamerunilaisessa kansallispuistossa. Salametsästäjät ovat päättäneet palata Kameruniin jo nyt, jotta voisivat käyttää hyväkseen sitä, että kasvillisuus on sadekautena runsaampaa. Tarkoituksena on myös päästä yllättämään puistonvartijat.

“Tavoitteenamme on estää alkuvuodesta tapahtuneen norsujen joukkoteurastuksen toistuminen. Olemme asemissa luonnonsuojelualueella ja tiedämme, että salametsästäjät ovat tulossa”, sanoo nimettömänä asiaa kommentoinut korkea-arvoinen erikoisjoukkojen jäsen.

“On erittäin ikävää, että armeija jouduttiin pyytämään apuun tällaisessa tilanteessa, mutta salametsästäjät ovat raskaasti aseistautuneita ja hyvin koulutettuja, eivätkä epäröi vahingoittaa paikallisia yhteisöjä päämääränsä saavuttamiseksi”, hän jatkaa.

Norsunluun suuri kysyntä yhdistettynä heikkoon lain täytäntöönpanoon on vakava uhka keskisen Afrikan norsukannalle. Todellisia lukuja on hankala saada, mutta on arvioitu, että alueen norsukanta on puolittunut vuosina 1995 – 2007.

Esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallan koillisosissa norsukannat on salametsästetty lähes kokonaan. 1970-luvulla alueella eli noin 35 000 yksilöä, nyt jäljellä on enää noin 50. Tšadissa Zakouman kansallispuistossa norsukanta on romahtanut vuoden 2006 jälkeen noin 90 prosenttia. Siellä norsuja arvioitiin vuonna 2011 elävän enää noin 450 yksilöä.

Norsunluun kansainvälinen kauppa on ollut kiellettyä vuodesta 1989. Aasian maiden nouseva elintaso ja norsunluun kasvava kysyntä erityisesti Kiinassa ja Thaimaassa ovat kuitenkin nostaneet norsunluun hintaa ja lisänneet sillä käytyä kauppaa.

Paitsi, että salametsästys uhkaa tappaa lajeja sukupuuttoon, se myös heikentää luonnon monimuotoisuutta ja kansallista turvallisuutta. Se myös vähentää taloudellisen kasvun ja paikallisten elinkeinojen mahdollisuuksia.