Kangasajuruoho tämän kesän etsintäkuulutettu laji

Kangasajuruoho on huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva monivuotinen, mattomaisia kasvustoja muodostava varpu. Se kukkii heinä-elokuussa pienin punavioletein kukin, jotka runsaimmillaan peittävät koko kasvuston. Kangasajuruohoa kasvaa Etelä- ja Keski-Suomessa Oulun korkeudelle asti. Runsaimmillaan se on Salpausselkien ja muiden reunamuodostumien alueella. Erillinen levinneisyysalue kangasajuruoholla on Kuusamossa, jossa sitä kasvaa yhdessä pohjoisen alalajin, tenonajuruohon (Thymus serpyllum ssp. tanaënsis), kanssa.

Kangasajuruoho kasvaa harjuilla, hiekkakankailla, kuivilla hiekkaisilla kedoilla, kallioilla sekä tie- ja ratapenkereillä. Paljas maa on kasvupaikoilla välttämätöntä siementen itämiseksi ja taimettumisen onnistumiseksi ja lisäksi kangasajuruoho tarvitsee runsaasti valoa kukkiakseen kunnolla. Erityisen arvokkaita kasvualueita ovat paahdeympäristöt, joilla kasvaa kangasajuruohon lisäksi myös muuta paahdelajistoa, esimerkiksi kissankäpälää, hietaneilikkaa tai idänkeulankärkeä.

Tiedot tarpeen taantumisen takia

Viime vuosikymmeninä kangasajuruoho on taantunut ja se on luokiteltu Pohjanmaalla alueellisesti uhanalaiseksi. Selkeää kokonaiskuvaa kasvin nykytilasta ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Tästä syystä Suomen ympäristökeskus ja WWF haluavat selvittää kasvin tilaa sen alkuperäisessä kasvuympäristössä.

Paahdeympäristöt vaativat säilyäkseen ulkoisia häiriötekijöitä, kuten tuulta ja tulta. Umpeenkasvu onkin harjumetsien paahdeympäristöjen suurinuhka. Esimerkiksi metsäpalojen tehokas torjuminen ja aiemmin laajamittaisen metsälaidunnuksen loppuminen ovat aiheuttaneet puuston tihentymistä ja pohjakasvillisuuden umpeutumista. Myös lisääntynyt typpilaskeuma rehevöittää alun perin karuja harjumetsiä.

Paahdealueiden hoidosta on vasta vähän kokemusta. Alustavissa tuloksissa on havaittu, että kangasajuruohon kukinta lisääntyy selvästi kun puustoa poistetaan. WWF järjesti vuonna 2004 ja 2005 talkooleirit Lopen Komiolla, joilla yhtenä tärkeimmistä työkohteista oli kangasajuruohojen kasvupaikkojen raivaaminen avoimiksi. Positiiviset vaikutukset näkyivät jo samana vuonna.

Ilmoita havainnoistasi

Havainnoista pyydetään ilmoittamaan esiintymän sijainti mahdollisimman tarkkaan. Tärkeimpiä tietoja ovat kunta ja paikka (esim. harjun tai Natura-alueen nimi). Paikan tarkempi sijainti olisi lisäksi hyvä ilmoittaa sekä sanallisesti että myös koordinaatein vähintään km:n tarkkuudella. Arvokasta tietoa ovat myös arvio kasvuston laajuudesta sekä kuvaus kasvupaikasta.

Havainnot toivotaan ensisijaisesti tallennettavan Luonnontieteellisen keskusmuseon Hatikka-havaintopäiväkirjaan (www.hatikka.fi). Hatikkaan on tallennettu malliksi havaintoja kangasajuruohosta Lopen Maakylän-Räyskälän alueelta. Havaintoja voi myös lähettää sähköpostitse SYKEen osoitteisiin sanna.kangasjarvi@ymparisto.fi ja mika.kalliovirta@ymparisto.fi.

Lisätietoja

Suomen ympäristökeskus / tutkija Mika Kalliovirta, gsm 0400 148 677
Suomen ympäristökeskus / tiedotusharjoittelija Maija Lindblom, gsm 0400 148 652
WWF / suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen, (WWF:n talkootyö Lopella), puh. (09) 7740 1053