Karstulan Kilpisuolla tehtiin historiallinen katselmus

Valtaosa Kilpisuosta rauhoitettiin yksityismaan luonnonsuojelualueeksi maanomistajien aloitteesta 35 vuotta sitten. Hallinnolla ei ollut vielä käytössä korvausjärjestelmää, ja WWF maksoi maanomistajille korvaukset suojelun aiheuttamista taloudellisista menetyksistä.

WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvasen mukaan Kilpisuon suojelun alkuhistoria on hieno osoitus siitä, mihin maanomistajien aktiivisuudella ja vapaaehtoisella suojelulla voidaan päästä: maanomistajien vapaaehtoisesti rauhoittamista alueista on valtion tekemien täydennysten jälkeen muodostunut nykyinen, yli 260 hehtaarin luonnonsuojelualue, joka kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon.

”Näyttää siltä, että vapaaehtoisuudella on luonnonsuojelussa entistä suurempi merkitys, kun hallitus on rajusti leikannut siihen osoitettuja määrärahoja. Soidensuojelussa pelkkä vapaaehtoisuus ei kuitenkaan toimi. Suot ovat ekologisia kokonaisuuksia, eikä uhanalaistuvan suoluonnon suojelu toteudu pirstaleisilla alueilla”, Petteri Tolvanen sanoi.

Valtion vuoden 2016 talousarvioesityksessä luonnonsuojelualueiden hankintaan varatut rahat ovat vain reilu kolmasosa vuoden 2015 tasosta.

Vapaaehtoista rauhoitusta omistamilleen suoalueille hakivat vuonna 1980 oma-aloitteisesti Markku, Olli ja Sakari Möttönen, Matti ja Suoma Oikari, Tiina ja Mauno Laitinen sekä Olavi ja Tuulikki Möttölä. Rauhoituksen vaihtoehtona olisi ollut suon ottaminen turvetuotantoon. Rauhoitussopimukseen kirjattiin luonnonarvojen katselmus, jonka maanomistajat ja WWF suorittaisivat. Nyt, 35 vuotta myöhemmin, katselmus toteutui.

”Suon luonnonsuojelun toteutuminen on tapahtunut loistavalla tavalla. Suo on luonnontilainen, luontotyypeiltään erittäin edustava ja lajistoltaan monimuotoinen”, ohjelmapäällikkö Tolvanen kehui Kilpisuon maisemiin tutustuttuaan.

Maanomistaja Sakari Möttönen kertasi katselmusretkellä Kilpisuon suojeluhistoriaa ja tärkeyttä omasta näkökulmastaan.

”Kun suon tulevasta käytöstä alettiin keskustella, meitä tuki se, että kyläläisetkin halusivat säilyttää suon koskemattomana. Me maanomistajat halusimme rauhoituspäätöksellä lopettaa arvelut suon kohtalosta, säilyttää sen jälkipolville luonnontilaisena ja arvostaa ihmisten suohon liittyviä muistoja”

”Kilpisuo on saanut olla koskemattomana vuosisatoja ja se on tärkeä osa meidän talomme lähiympäristöä. Isä muisteli, miten hän ampui poikasena ensimmäisen metsonsa suolta. Sieltä on haettu karjalle suoheinää ja nostettu rahkaa kuivikkeeksi. Kesällä on poimittu lakkoja ja syksyisin karpaloita. Kurkien ja muiden lintujen muuton ja pesinnän seurannasta on saatu luontoelämyksiä”, Sakari Möttönen kertoi.

Keski-Suomen ELY-keskuksen luonnonsuojelupäällikkö Päivi Halinen korostaa Kilpisuon merkitystä Keski-Suomen maakunnassa alueella, jonka ojitusaste on valtakunnallisestikin erittäin korkea, noin 85 %.

”Luonnontilaisten soiden merkitys ilmastonmuutoksessa vain korostuu. Kun sateet tulevat entistä enemmän vetenä, toimivat suot tulvien tasaajina ja vesien pidättäjinä, puhumattakaan soista hyvinä marjastus- ja sienimaastoina. Vaikka soidensuojelua on edistetty laatimalla ja toteuttamalla valtakunnallisia ohjelmia, on suoluonto edelleen uhanalaistumassa”, Halinen toteaa.

Vuosina 1997 ja 1998 Kilpisuolle valmistui pitkostettu luontopolku ja kaksi lintutornia, jotka rakennettiin erityisesti koulujen ympäristökasvatuskäyttöä varten. Virkistyskäyttörakenteet uusittiin vuosina 2013 ja 2014 EU:n LIFE+ -rahaston tukemassa SuoverkostoLIFE -hankkeessa. Samalla luontopolkua lyhennettiin, jotta suolla kulkeminen aiheuttaisi vähemmän häiriötä suolla pesiville linnuille.

Lisätiedot:
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF, puh. 0400 168 939
Luonnonsuojelupäällikkö Päivi Halinen, Keski-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 024 500 (keskus)
Maanomistaja Sakari Möttönen, puh.050 60 967