Julkaistu

Kasvihuonekaasujen sietoraja vaarassa ylittyä kolmanneksella vuonna 2020

Nykyinen ilmastopolitiikka näyttäisi johtavan siihen, että kasvihuonekaasupäästöt nousevat vuoteen 2020 mennessä jopa kolmanneksen ilmaston kestokykyä korkeammalle. Näin kertoo WWF:n tuore analyysi, joka julkaistiin tänään YK:n kansainvälisten ilmastoneuvottelujen yhteydessä Kiinassa.

Plugging The Gap -raportin mukaan viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että vuosittaisten kasvihuonekaasupäästöjen ei tulisi ylittää 40 gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuonna 2020, jotta katastrofaalinen ilmastonmuutos saataisiin hillittyä. Maailman suurimpien talouksien päästövähennyslupausten mukaan näyttäisi kuitenkin siltä, että globaalit päästöt olisivat vuonna 2020 jopa 47,9-53,6 gigatonnia. Toisin sanoen tehtyjen päästövähennyslupausten ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittavien päästövähennysten välillä on huomattava ero.

“Osa maista on selkeästi osoittanut halukkuutensa ja valmiutensa ryhtyä tarvittaviin taloudellisiin muutoksiin, mutta osa ei ryhtynyt nopeisiin toimiin, mikä uhkaa meidän kaikkien turvallisuutta ja hyvinvointia,” sanoo WWF:n kansainvälisen ilmastoaloitteen vetäjä Gordon Shepherd. “Tianjinissa käynnissä olevien ilmastoneuvotteluiden aikana tulisi näkyä merkkejä siitä, että tämä trendi voi kääntyä.”

WWF:n analyysin mukaan valtioilla on lukuisia vaihtoehtoja kansainvälisesti esitettyjen päästövähennyslupausten ja tarvittavien päästövähennysten välisen vajeen välttämiseksi. Lupaavia keinoja ovat muun muassa nopeat muutokset hiili-intensiivisissä kehittyneissä maissa, taloudellisen tuen varmistaminen tehostetuille ilmastotoimille kehitysmaissa sekä sellaisten uusien alojen ja kaasujen sääntely, jotka eivät tällä hetkellä ole sääntelyn piirissä.

WWF varoittaa, että mikäli tehokkaita päästövähennysratkaisuja ei oteta käyttöön, on uhkana, että kasvihuonekaasupäästömme ylittävät jäljellä olevan hiilibudjetin. Hiilibudjetilla tarkoitetaan enimmäismäärää päästöjä, jota tutkimusten mukaan ei tule ylittää mikäli haluamme ehkäistä vaarallisen ilmastonmuutoksen ja rajoittaa ilmaston lämpenemisen alle 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. WWF arvioi globaalin hiilibudjetin olevan vuosien 2010 ja 2050 välillä alle 1000 gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia.

”Meidän tulee pienentää vuotuisia päästöjä jatkuvasti ja jakaa jäljellä oleva hiilibudjetti oikeudenmukaisesti teollisuusmaiden ja kehitysmaiden kesken”, sanoo Shepherd.

Raportin mukaan tehokkain ratkaisu on asettaa tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet kehittyneille maille. Tämä voisi vähentää ilmastoon vapautuvia päästöjä jopa 4,3 gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.

Päästövähennysten luotettavaa laskemista hankaloittaa se, että ilmastopäästöjen laskennasta löytyy porsaanreikiä, jotka sallivat päästövähennysten laskemisen kahteen kertaan ja jopa olemattomien päästövähennysten ilmoittamisen. Päästövähennystavoitteita heikentävien porsaanreikien ja kirjanpitokikkojen poistaminen voisi vuosittain vähentää ilmastopäästöjä jopa 2.4 gigatonnia vuoteen 2020 mennessä.

Esimerkiksi puhtaan kehityksen mekanismin kautta aiheutuvien päästövähennysten ja rahoituksen kaksoislaskennan on arvioitu heikentävän ilmoitettuja päästövähennystavoitteita yhdellä gigatonnilla. Nykyisellään nämä päästövähennykset voidaan laskea sekä kehittyvien maiden päästövähennyksiksi että päästöoikeudet ostavien teollisuusmaiden päästövähennyksiksi. Lisäksi varoja, joilla kehittyneet maat ostavat puhtaan kehityksen mekanismin kautta tuotettuja päästöoikeuksia lasketaan osaksi näiden maiden lupaamaa tukea kehitysmaille.

Aidosti lisäinen taloudellinen tuki kehittyvien maiden ilmastopäästöjä vähentäviin toimiin, jotka ylittävät kehitysmaiden omat toimet, toisi edelleen 1.7 gigatonnia vähemmän päästöjä. Ottamalla sääntelyn piiriin siihen nyt kuulumattomia sektoreita, kuten meri- ja lentoliikenteen, sekä eliminoimalla sellaiset puhtaan kehityksen mekanismin tuottamat päästövähennykset, jotka eivät ole aidosti lisäisiä, voitaisiin päästöjä ehkäistä 1,3 gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia.

Tiedoksi toimituksille:
Rahoituksen lisäisyydellä tarkoitetaan yleensä sitä, että ilmastorahoituksen tulisi olla uutta ja lisää suhteessa aiemmin esimerkiksi kehitysyhteistyömäärärahojen määristä tehtyihin rahoituslupauksiin tai sitoumuksiin. Ilmastorahoitukseksi ei tulisi siis laskea esimerkiksi puhtaan kehityksen mekanismin kautta kehitysmaissa toteutettavien päästöoikeuksien ostamiseen käytettävää rahaa.

Erityisesti puhtaan kehityksen mekanismin yhteydessä puhutaan myös päästövähennysten tai hankkeiden lisäisyydestä, millä tarkoitetaan sitä, että hankkeiden tulee tuottaa päästövähennyksiä, jotka eivät olisi toteutuneet ilman puhtaan kehityksen mekanismin rahoitusta.

WWF:n Plugging The Gap -raportti verkossa:
http://wwf.panda.org/what_we_do/footprint/climate_carbon_energy/climate_agreement/publications/?195403/the-gigatonne-gap

Lisätietoja:
Salka Orivuori, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, gsm 040 180 9497
Ashwini Prabha, +41-79-874-1682

Haastattelut / WWF:n asiantuntijat:
Gordon Shepherd, Acting Leader, WWF Global Climate Initiative, gshepherd@wwfint.org, +41-79-4567-959
Kathrin Gutmann, Head of Policy, WWF Global Climate Initiative, kathrin.gutmann@wwf.de, +49-151-188-54928
Tasneem Essop, International Climate Policy Advocate, WWF South Africa, tessop@wwf.org.za, +27-83-998-6290

WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi.