Kattava verkkokalastusrauhoitus saimaannorpan lisääntymisalueelle säädettävä kiireesti asetuksella

Äärimmäisen uhanalainen saimaannorppa elää nyt kriittisiä aikoja. Saimaalle tulee saada jo täksi kevääksi aukoton keväisen verkkokalastuskiellon ydinalue, joka on määritelty niin, että se kattaa vähintään tunnetut poikaspesät ja kuuttien todennäköisen liikkuma-alueen pesien ympärillä. Kalaverkot ovat saimaannorpan ylivoimaisesti merkittävin kuolinsyy, ja erityisen vaarallisia verkot ovat norpan kuuteille.

Vuosi sitten maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan asettama saimaannorppa ja kalastus -työryhmä esitti mietinnössään, että saimaannorpan keskeisillä lisääntymisalueilla kielletään verkkokalastus 15.4.–30.6. kuuttien suojelemiseksi joko vapaaehtoisin sopimuksin tai asetuksella. Ministeri Anttila on kertonut seisovansa työryhmän esityksen takana myös siltä osin, että jos sopimussuojelu ei johda määräajassa asetettuun tavoitteeseen, verkkokalastusrajoitus toteutetaan asetuksella.

Osakaskunnille vapaaehtoisten sopimusten allekirjoittamisen takaraja oli 15.2.. Vaikka ilahduttavan paljon vastuunsa tuntevia osakaskuntia löytyi, tavoitteeksi asetettua noin 1500 neliökilometrin ydinaluetta ei saatu aikarajaan mennessä vapaaehtoisilla sopimuksilla aukottomaksi ja yhtenäiseksi. Aikarajan umpeuduttua ydinalueella oli karkean arvion mukaan sopimuksettomia aukkoja edelleen jopa noin sata neliökilometriä, ja sopimusten ulkopuolelle on luonnollisesti haluttu jättää erityisesti hyviä kalavesiä, jotka houkuttelevat myös norppia. Näin ollen WWF vaatii työryhmän esityksen mukaisesti, että ydinalue on muodostettava asetuksella. Asetuksen on oltava voimassa 15.4., joten sen valmistelulla on kiire. Nyt punnitaan käytännössä, pysyykö ministeri Anttila sanassaan.

Nyt sopimiselle annetun, jo parilla kuukaudella alkuperäisestä venytetyn, aikarajan umpeuduttua uusia sopimuksia ei WWF:n mielestä tule enää tehdä tulevan asetuksen kattamalle ydinalueelle, vaan käytettävissä olevat varat on käytettävä sen ulkopuolisen ”puskurialueen” laajentamiseen uusilla sopimuksilla. Jo solmitut sopimukset tulevat kaikilla alueilla säilymään voimassa asetussuojelusta riippumatta.

Eväät ympäristövastuulisiksi kansalaisiksi koulun penkiltä

Sammonlahden koulu noudattaa kestävän kehityksen periaatetta ottamalla huomioon toiminnan ympäristövaikutukset ja vähentämällä haitallisia ympäristövaikutuksia. Koulussa kierrätetään ja pyritään vähentämään ylimäärästä energiankulutusta. Koululle laaditaan joka vuosi uusi ympäristöohjelma. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ympäristövastuullisiksi kansalaisiksi.

Sammonlahdessa toimii ympäristötiimi eli ympäristöagentit. Tiimissä on mukana oppilaita, opettajia ja henkilökuntaa. Koululle on myönnetty toukokuussa 2005 Ympäristökasvatusseuran vihreälippu -sertifikaatti sekä joulukuussa 2005 Okka-säätiön oppilaitokselle myöntämä valtakunnallinen ympäristösertifikaatti ansiokkaasta ympäristökasvatustyöstä

Lisätietoja:
ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, 0400 168939, petteri.tolvanen@wwf.fi

Kuvapyynnöt:
tiedottaja Kaisa Räsänen, 040 539 3230, kaisa.rasanen@wwf.fi

Tue suojelutyötä: Lahjoitukset WWF:n työhön saimaannorpan suojelemiseksi: Nordea 157230-11189. Saimaannorpan kummiksi ryhtyminen: www.wwf.fi/liity

Pesärauha, julistajat ja paikkakunnat 1993–2011

Saimaannorpan pesärauhan julistus

Saimaannorppa kaipaa rauhaa
Joulukuussa jäähän hengitysaukko.
Tammikuussa kinokseen lumipesä.
Helmikuussa Nestorinpäivänä
pesään poikanen.
Tuuli ja tuisku, kylmä ja pedot
eivät pääse lumipesän suojiin.
Uhka on sen sijaan ajattelemattomuus.
Se voi tehdä sukupuutosta totta.
Norppajäillä jättäkäämme
rantakinokset rauhaan,
kuuteille kodiksi, emoille imetyspesiksi.
Norppa säikkyy ääntämme,
ei tiedä vapaa-ajan kiireistämme.
Jos sen ymmärrämme,
rauha norpillemme.
Suojassa lumipesissään
jatkakoot norpat arvoistaan elämää.
Näillä sanoilla julistan Saimaan rannalla
saimaannorppien pesimärauhan
alkaneeksi tänä jääkautena.
Eläkää ja lisääntykää rauhassa.

Pesärauhan julistajat 1993–2011

1993 Savonlinna, ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1994 Rantasalmi, piispa Voitto Huotari
1995 Savonlinna, sisäasiainministeri Jouni Backman
1996 Lappeenranta, taiteilija M. A. Numminen
(Tämän jälkeen julistus siirtyi joulukuusta tammi-helmikuulle)
1998 Joensuu, maakuntajohtaja Tarja Cronberg
1999 Savonlinna, ympäristöministeri Pekka Haavisto
2000 Joensuu, taiteilija Anna-Liisa Alanko
2001 Lappeenranta, professori Heikki Hyvärinen
2002 Savonlinna, puheenjohtaja Jouko Tynkkynen
2003 Ristiina, toimittaja Ile Jokinen
2004 Taipalsaari, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen
2005 Puumala, saimaannorpan suojelijat kolmessa polvessa: Kaiku, Ismo ja Jukka Marttinen
2006 Mikkeli, kirjailija Mari Mörö
2007 Joensuu, arkkipiispa Leon puolesta rovasti Iivo Suvanto
2008 Enonkoski, Nestori-säätiön perustaja Arto Frey
2009 Savonlinna, Savonlinnan Oopperajuhlien johtaja Jan Hultin
2010 Helsinki, näyttelijä Eija Vilpas
2011 Lappeenranta, Sammonlahden koulun oppilas, ympäristöagenttien puheenjohtaja Emmi Niitlahti

WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi.