Julkaistu

Kiljuhanhille selkärepuksi sateliittilähetin

WWF:n työryhmä Kazakstaniin selvittämään missä on kiljukkaiden matkanpää

WWF:n kiljuhanhityöryhmän jäsenet ovat juuri lähteneet Kazakstaniin Kustanain alueelle, missä he yhdessä kansainvälisen työryhmän kanssa pyrkivät ottamaan kiinni arojärvillä muuttomatkallaan lepäileviä kiljuhanhia ja varustamaan ne satelliittilähettimin. Lintujen liikkeitä seurataan mm. WWF:n kotisivuilla marraskuun alusta lähtien, mikäli lintujen valjastuksessa onnistutaan.

On saatava selville, miten muuttoreitti jatkuu Kazakstanista etelään, jotta suojelutoimia voidaan kehittää ja kohdentaa tehokkaimmin. Lintujen uskotaan lähtevän kohti Kaspianmerta ja/tai Mustaamerta.

Kiljuhanhi (Anser erythropus) on uhanalaisin arktinen hanhilaji koko Euraasiassa, ja kannan kehitys on kaikkialla laskeva. Lajin maailmankannaksi arvioidaan enää 25 000-30 000 yksilöä, ja Pohjoismaiden pesimäkanta on enää 30-50 parin suuruinen.

Kustanain alueen järvet jäätyvät lokakuun lopulla tai marraskuun alussa, jolloin kiljuhanhet jatkavat muuttoaan Kaspianmeren suuntaan edelleen tuntemattomille talvehtimispaikoille. Vuosien ponnisteluista huolimatta kiljuhanhien muuttoreiteistä Kustanainista etelään päin ei ole tarpeeksi tietoa, mikä on tehokkaan suojelutyön suurimpia esteitä.

"Kiljuhanhet ruokailevat aroalueen puiduilla vehnäpelloilla ja saapuvat arojärville yöpymään pimeän ja hämärän aikana, jolloin niitä yritetään pyydystää rengastusta varten mm. suurilla petolintuverkoilla. Tavoitteena on saada pieni satelliittilähetin selkärepuksi noin kymmenelle yksilölle. Hanhet vapautuvat  lähettimistä viimeistään vuoden kuluttua", kertoo WWF:n kiljuhanhityöryhmän jäsen Petteri Tolvanen, joka lähtee Kazakstaniin keskiviikkona. Lähettimien avulla saadaan tietoja yksilöiden liikkeistä noin joka kolmas vuorokausi sen jälkeen kun ne ovat lähteneet arojärviltä eteenpäin loka-marraskuun vaihteessa.

Vuonna 2000 WWF käynnisti ulkoasiainministeriön tukeman kolmevuotisen kehitysyhteistyöhankkeen näiden alueiden suojelemiseksi sekä luontomatkailumahdollisuuksien selvittämiseksi.  Tavoitteena on laatia arvokkaimmista kosteikoista hyvin perustellut suojelualue-ehdotukset paikallisille viranomaisille. Hankkeen tuloksia ja kosteikkojen suojelutarvetta esitellään Kazakstanin viranomaisille kansainvälisessä seminaarissa kiljuhanhien pyyntioperaation päätteeksi. "Kaninin niemimaalla aiemmin tehdyn inventoinnin ansiosta Venäjän viranomaiset tekivät metsästysrauhoituspäätöksen tuosta alueesta puolitoista vuotta paikan löytymisen jälkeen. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, että satelliittilähettimin tehty tutkimus voi nopeastikin johtaa käytännön suojelutoimiin," sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Tärkein yksittäinen syy kiljuhanhien taantumiseen on liiallinen metsästys etenkin muuttolevähdys- ja talvehtimisalueilla. Läntisellä muuttoreitillä hanhia metsästetään huomattavasti vähemmän kuin pääosin Venäjälle ja Keski-Aasiaan suuntautuvalla muuttoreitillä. Mm. Kustanain alueella Kazakstanissa hanhien  metsästys kiinnostaa erityisesti uusrikkaita. Suojelua hankaloittaa myös se, että kiljuhanhea on metsästystilanteessa erittäin vaikea erottaa runsaslukuisesta tundrahanhesta (Anser albifrons).  Tekeillä on myös selvitys siitä, mitä alueella on tarjottavana erityisesti länsimaisille lintu- ja luontomatkailijoille. Alueen aroilla pesivät yleisenä mm. musta- ja valkosiipikiuru (Melanocorypha yeltoniensis, M. leucoptera) sekä monia muita Euroopassa hyvin harvinaisia aroalueen lajeja, jotka tekevät alueesta houkuttelevan retkikohteen lintuharrastajille.

Lisätietoja:
WWF / suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen, puh. (09) 7740 1053, gsm 0400 168 939
WWF / suojelujohtaja Jari Luukkonen, puh. (09) 7740 1045, gsm 040 585 0020
WWF / tiedottaja Tuuli Äikäs, puh. (09) 7740 1051, gsm 040 592 6532