Kosteikkoihin etsitään lisää puhdistustehoa
Keinotekoisten ja ennallistettujen kosteikkojen avulla voidaan puhdistaa maatalouden valumavesiä ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Kosteikkojen kyky pidättää ravinteita kuitenkin vaihtelee kohteittain. EU-rahoitteisessa suomalais-virolaisessa Active Wetlands -hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joilla tehostetaan erityisesti liukoisessa muodossa olevan fosforin pidättymistä kosteikoissa. Tänään hanke esitteli Turun ammattikorkeakoulun pilottikohdetta Liedossa. Myös WWF on mukana hankkeessa.
Maatalous on Itämereen päätyvän, ihmistoiminnasta aiheutuvan, typen ja fosforin suurin lähde. Maatalouden valuma-alueilla sijaitsevat kosteikot on useissa tutkimuksissa todettu hyväksi keinoksi vähentää maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta. Hyvin suunniteltujen ja toteutettujen kosteikkojen avulla on ollut mahdollista jopa puolittaa typen ja kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin määrä valumavesissä.
”Kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin lisäksi kosteikot pidättävät myös veteen liuennutta fosforia kesän aikana. Kasvustoon sitoutunutta fosforia kuitenkin vapautuu takaisin veteen kasvuston kuollessa ja hajotessa. Active Wetlands -hankkeessa testattavissa menetelmissä fosforia sidotaan myös kasvukauden ulkopuolella”, kertoo MTT:n erikoistutkija Risto Uusitalo.
Testattavana on kaksi erilaista menetelmää. Ensimmäisessä menetelmässä Sachtleben Pigments Oy:n valmistamasta kalsium- ja rautapitoisesta raemassasta tehty puskuri pidättää fosforin vedestä itseensä ja massa vaihdetaan joidenkin vuosien väliajoin.
Hyviä tuloksia hevostarhoilta
Toinen, fosforin saostamiseen kehitetty menetelmä, perustuu jätevedenpuhdistamoilla yleisesti käytössä olevaan rautasulfaattisaostukseen. Active Wetlands -hankkeessa testataan MTT:ssä kehitettyä yksinkertaista rakeisen kemikaalin annostelijaa, jonka avulla voidaan lisätä veteen virtaaman ja pitoisuuden mukaan tarpeellinen määrä saostuskemikaalia.
Menetelmästä on saatu hyviä tuloksia hevostarhan valumavesien puhdistajana ja nyt on tarkoituksena selvittää menetelmän soveltuvuutta viljelysalueiden valumavesien käsittelyssä.
”Kummatkin menetelmät on suunniteltu toiminnaltaan mahdollisimman yksinkertaisiksi ja helppohoitoisiksi”, kertoo Risto Uusitalo. ”Jos tulokset ovat positiivisia, on tässä yksi keino lisää maatalouden ravinnevalumien pienentämiseksi. Tehokkaatkin uudet menetelmät on kuitenkin aina nähtävä hyvän pellon hoidon ja järkevän ravinteiden käytön täydentäjinä.”
Pienten pelto-ojien puhdistusta testataan Liedossa
Turun ammattikorkeakoululla on Liedossa pilottikohde, jossa tutkitaan mekaanisesti toimivan fosforin saostuskemikaalin annostelijan toimivuutta ojavesien puhdistusmenetelmänä. Menetelmiä testataan parhaillaan myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla ja Tarton yliopistossa Virossa.
Pilottikohteena toimii Liedossa sijaitseva pieni pelto-oja. Ojaan jo aiemmin rakennetun pienen laskeutusaltaan yhteyteen on sijoitettu mekaanisesti toimiva rautasulfaattiannostelija, jonka tarkoituksena on tehostaa liukoisessa muodossa olevan fosforin pidättymistä.
”Menetelmän toimivuutta seurataan säännöllisesti otettavien vesinäytteiden sekä jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden avulla”, kertoo Turun ammattikorkeakoulun projektikoordinaattori Antti Kaseva. ”Tutkimus aloitettiin kohteessa syksyllä 2010 ja sitä on tarkoitus jatkaa vuoteen 2012. Seurantatuloksia tutkimuskohteesta on toistaiseksi kertynyt niin vähän, ettei menetelmän toimivuudesta voida vielä tehdä luotettavia johtopäätöksiä.”
”Nyt testattavien ojavesien puhdistusmenetelmien potentiaalisia käyttökohteita voisivat olla virtaamaltaan melko pienet, korkean fosforipitoisuuden omaavat pelto-ojat”, kertoo Antti Kaseva.
Kustannustehokkuus tavoitteena
Active Wetlands -hankkeessa myös pyritään lisäämään kosteikkojen kustannustehokkuutta kosteikkojen biologisen toiminnan ja kosteikkojen taloudellisen hyödyn mallintamisen avulla. Suomen ympäristökeskuksessa verrataan siellä käytettyjen kolmen biologisen mallin toimintaa Virossa käytettyyn malliin.
Taloudellisessa tarkastelussa yhdistetään kosteikkojen avulla saadut kuormituksen vähennykset niiden rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
EU:n tukeman Active Wetlands -hankkeen tavoitteena on luoda ja kehittää kosteikkoalueilla käytettäviä ravinteiden pidättämismenetelmiä ja -tekniikoita. Näiden menetelmien toimintaa, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta selvitetään käytännön kokein sekä mallinnuksen avulla. Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Turun ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus (SYKE), WWF Suomi, Tarton yliopisto sekä WWF:n virolainen sisarjärjestö ELF.
Lue lisää hankkeesta: www.wwf.fi/activewetlands
Lisätiedot:
Erikoistutkija Risto Uusitalo, MTT Jokioinen, +358 3 4188 3050
Projektikoordinaattori Antti Kaseva, Turun AMK, +358 040 355 0909
Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, + 358 40 550 3854
Suojeluasiantuntija Kristjan Piirimäe, Eestimaa Looduse Fondi (ELF), Tarto, +372 5116916
Tutkimusinsinööri Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus (SYKE), +358 400 148823
Viestintäjohtaja Anne Brax, WWF Suomi, + 358 50 3671 888