Kosteikkojen puhdistustehon parantamista ryhdyttiin testaamaan Jokioisissa
Kosteikot pidättävät parhaimmillaan tehokkaasti pelloilta ja muualta maataloudesta aiheutuvia ravinnepäästöjä ja ehkäisevät näin Itämeren ja muiden vesistöjen rehevöitymistä. Kosteikkojen tehoa ravinnevalumien vähentämisessä voi ehkä tehostaa entisestään soveltamalla yhdyskuntajätevesien tai pilaantuneiden pohjavesien puhdistuksesta tuttuja periaatteita. Näitä menetelmiä testataan nyt EU:n tukemassa suomalais-virolaisessa Active Wetlands -hankkeessa.
Kosteikkojen tehoa parantavat menetelmät liittyvät tiettyjen kemikaalien käyttöön ja kasvillisuuden lisäämiseen kosteikoilla. Laboratorio-oloissa tehdyissä tutkimuksissa ja osin aiemmissa kenttäkokeissa on saatu viitteitä aktiivisten menetelmien toimivuudesta, mutta nyt niitä testataan kolmen vuoden ajan usealla kohteella. Active Wetlands -hankkeessa ovat mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), WWF Suomi, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Turun ammattikorkeakoulu, Viron maayliopisto sekä virolainen WWF:n sisarjärjestö ELF.
”Tavoitteena on löytää mahdollisimman pitkäikäisiä, helppohoitoisia, tehokkaita ja taloudellisia menetelmiä, joita voisi ottaa käyttöön vesiensuojelun kannalta erityisen tärkeissä paikoissa”, sanoo Sampsa Vilhunen, WWF Suomen meriohjelman johtaja.
Active Wetlands -hankkeen ensimmäistä pilottia esiteltiin torstaina MTT:n Jokioisten kohteella.
”Kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin lisäksi kosteikot pidättävät myös veteen liuennutta fosforia. Kesän aikana kasvustoon sitoutuvaa fosforia kuitenkin vapautuu takaisin veteen kasvuston kuollessa ja hajotessa. Tässä hankkeessa testattavissa menetelmissä fosforia sidotaan myös kasvukauden ulkopuolella kahdella erilaisella menetelmällä”, kertoi MTT:n erikoistutkija Risto Uusitalo.
Ensimmäisessä menetelmässä Sachtleben Pigments Oy:n valmistamasta kalsium- ja rautapitoisesta raemassasta tehty puskuri pidättää fosforin vedestä itseensä ja massa vaihdetaan joidenkin vuosien väliajoin. Laboratorio-oloissa rakeiden fosforinpidätyskapasiteetti on ollut noin 20-kertainen tavalliseen peltomaahan verrattuna. Ensimmäisiä tuloksia puskurien tehosta kenttäolosuhteissa voidaan odottaa syksyllä.
Toinen, fosforin saostamiseen kehitetty menetelmä, perustuu jätevedenpuhdistamoilla yleisesti käytössä olevaan rautasulfaattisaostukseen. Active Wetlands -hankkeessa testataan MTT:ssä kehitettyä yksinkertaista rakeisen kemikaalin annostelijaa, jonka avulla voidaan lisätä veteen virtaaman ja pitoisuuden mukaan tarpeellinen määrä saostuskemikaalia.
Menetelmästä on saatu hyviä tuloksia hevostarhan valumavesien puhdistajana. Nyt kokeita aloitetaan kosteikoissa, joiden veden laatu on erilainen kuin eläintarhojen valumissa.
”Kummatkin menetelmät on suunniteltu toiminnaltaan mahdollisimman yksinkertaisiksi ja helppohoitoisiksi”, kertoo Risto Uusitalo. ”Jos tulokset ovat positiivisia, on tässä yksi keino lisää maatalouden ravinnevalumien pienentämiseksi. Tehokkaatkin uudet menetelmät on kuitenkin aina nähtävä hyvän pellon hoidon ja järkevän ravinteiden käytön täydentäjinä.”
Active Wetlands -hankkeen menetelmiä testataan jatkossa myös WWF Suomen ja Turun Ammattikorkeakoulun kohteilla Suomessa, sekä Viron maayliopiston kohteilla Virossa. Virossa on erityisen tärkeää viestiä maatalouskosteikoiden eduista maatalouden ympäristönsuojelussa, koska ne eivät ole yhtä hyvin tunnettuja kuin Suomessa.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Risto Uusitalo, MTT Jokioinen, puh. 03 4188 3050
Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, puh. 040 550 3854
Hankkeen nettisivut: www.wwf.fi/activewetlands
WWF:n kosteikkotyö:http://www.wwf.fi/ymparisto/meret_sisavedet/kosteikot/kosteikkotyo.html
MTT:n vesistöystävällinen maatalous: www.mtt.fi/vesistoystavallinen_maatalous
 |
 |
 |