© Elina Erkkilä / WWF
Julkaistu

Kosteikkojen toiminnan tehostamista testataan Paimionjoen vesistöalueella

Paimionjoella testataan ns. aktiivisten menetelmien käyttöä maatalouskosteikoilla. Testattavilla menetelmillä pyritään tehostamaan erityisesti pienten kosteikkojen kykyä pidättää maatalouden ravinnevalumia, jotka mm. lisäävät Itämeressä levien kasvua ja samentavat vettä. Paimionjoki-yhdistys etsii nyt hankkeen pilottikohteiksi sopivia eläintiloja.

Paimionjoki-yhdistys on solminut ostopalvelusopimuksen ympäristöjärjestö WWF:n kanssa. Tätä kautta yhdistys osallistuu Euroopan Unionin tukemaan Active wetlands -hankkeeseen. Paimionjoen valuma-alueelta etsitään pilottikohteiksi vähintään kolmea eläintilaa, joilla aktiivisia menetelmiä voidaan testata käytännössä. Aktiivisia menetelmiä voivat olla esimerkiksi ravinteiden sakkaukseen ja sitomiseen käytettävät jätevesien käsittelystä tutut kemikaalit.

Erityisen sopiva mallikohde olisi eläintila, jolla on sopiva pienehkö puro tai oja, jossa virtaa vettä koko vuoden ja johon voidaan rakentaa liukoisen fosforin poistoyksikkö ja sekä pienimuotoinen kosteikko tai tulvatasanne tasaamaan veden virtaamaa.

MTT rakentaa ja hoitaa saostusyksiköt ja WWF rakentaa mahdollisesti tarvittavat kosteikot.

"On hienoa saada Paimionjoen alue osaksi kansainvälistä hanketta. Olisi mahtavaa saada Paimionjoen veden laatua paremmaksi aktiivisten kosteikkojen avulla. Tämän selvittämiseksi toivomme viljelijöiden yhteydenottoja ja mahdollisia pilottialueita, joilla aktiivisia kosteikkoja voi testata”, limnologi Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistyksestä kannustaa.

Saostusmenetelmän lisäksi kartoitetaan ja testataan muita menetelmiä, joilla pienten kosteikkojen puhdistustehoa voitaisiin lisätä. Hankkeella pyritään myös lisäämään myönteisiä asenteita kosteikkoja kohtaan.

”Sen lisäksi, että meillä on kattavaa tutkimusta maatalouden ympäristönsuojelua edistävistä toimenpiteistä, tarvitsemme käytännön tietoa siitä, miten viljelijät suhtautuvat kosteikkoihin ja miltä aktiivisten menetelmien käyttö vaikuttaa viljelijöiden mielestä. Hyvätkin toimenpiteet parantavat ympäristön tilaa vasta sitten, kun ne otetaan käyttöön” WWF Suomen suojeluasiantuntija Elina Erkkilä toteaa.

”Active Wetlands -hankkeen alustavat tutkimustulokset ovat olleet hyvin kannustavia.  Parhaimmillaan kemikaalien avulla on saatu pidätettyä kosteikkoihin jopa 70 prosenttia koko liukoisen fosforin määrästä, mutta saostusyksikköjen sijoittaminen parhaille mahdollisille paikoille ja toimintavarmuuden takaaminen on ollut haastavaa”, kertoo hankkeen koordinaattori Tapio Salo MTT:stä.

Tutkimushankkeesta kiinnostuneita Paimionjoen alueen maanomistajia pyydetään ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä Päivi Joki-Heiskalaan (044 7791 285 tai paivi.joki-heiskala@somero.fi).

Lisätiedot: Suojeluasiantuntija Elina Erkkilä, WWF Suomi, 050 5224540

www.wwf.fi/activewetlands


Julkaistu 3.7.2012