Kotimainen kasvatettu siika WWF:n Kalaoppaan vihreälle listalle
Suomalainen kasvatettu siika on noussut WWF:n Kalaoppaan vihreälle listalle eli suositeltavien kalojen joukkoon. Vihreään valoon vaikuttivat erityisesti rehun koostumuksen ja sen hankinnan vastuullisuuden kehittyminen sekä kalankasvatusta ohjaava tiukka ympäristölainsäädäntö ja -lupajärjestelmä.
Siika on Suomessa kirjolohen jälkeen toiseksi tärkein laji kalankasvatuksessa. Tällä hetkellä suuri osa kalatiskeillä myytävästä siiasta on kasvatettua kalaa. Siian kasvatus on kymmenkertaistunut 1990-luvulta, mutta suomalaisten ruokapöydissä se ei ole yleinen kala: suomalaiset syövät esimerkiksi norjalaista kasvatettua lohta yli neljä kiloa vuodessa, kun taas siikaa ainoastaan 200 grammaa henkeä kohden.
”Norjalaiseen loheen verrattuna kotimainen kasvatettu siika on ekologisesti kestävä valinta. Kalankasvatuslaitoksemme eivät levitä tauteja tai loisia luonnossa eläviin kalakantoihin eikä meillä ole esimerkiksi Norjan lohentuotannon kaltaista karkulaisongelmaa. Lisäksi kemikaalien käytöstä ja kalojen lääkitsemisestä on säädelty Suomessa tarkasti”, WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.
Suomessa kalankasvatuksen ympäristökuormitus on vähentynyt kokonaisuudessaan noin 70 prosenttia 1990-luvun alusta erityisesti parantuneiden ruokintatekniikoiden ja rehujen kehittymisen vuoksi. Kalankasvatuksen osuus Suomen vesiin päätyvästä fosforikuormituksesta on runsas prosentti ja typpikuormituksesta reilut puoli prosenttia.
Positiivisesta kehityksestä huolimatta kalankasvatuksella voi olla Suomen vesissä edelleen haitallisia paikallisia vaikutuksia esimerkiksi veden ja pohjan laatuun. Kalankasvatusta pyritään ohjaamaan pois herkiltä alueilta erityisellä sijainninohjaussuunnitelmalla. Negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää myös siirtymällä verkkoaltaista kiertovesikasvatukseen. Kiertovesikasvatuksessa viljelyyn käytettävä vesi kierrätetään ja puhdistetaan tehokkaasti ennen kuin se päästetään ympäristöön. Osa suomalaisesta kasvatetusta siiasta on jo nyt kiertovesikasvatettua.
Kalanrehun raaka-aineet läheltä
Tänä vuonna Suomessa aloitti toimintansa ensimmäinen kalajauhotehdas, mikä mahdollistaa Itämeren silakan ja kilohailin merkittävän hyödyntämisen kalankasvatuksen rehun raaka-aineena.
”Toivomme, että tulevaisuudessa suomalaisessa kalankasvatuksessa pystyttäisiin käyttämään yksinomaan paikallisia, Itämerestä ja sen valuma-alueelta hankittuja raaka-aineita. Tällöin emme tuo Itämereen ylimääräisiä rehevöittäviä ravinteita rehun muodossa. Itämerestä pyydetyn rehukalan kalastuksen kestävyys on myös hyvin tiedossa”, Vilhunen sanoo.
Vesiviljely on ollut maailman nopeimmin kasvava ruoantuotannon ala viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Maailmanlaajuisesti vesiviljely tuottaa jo yli puolet syödystä kalasta. Maailman kalakantojen ehtyessä vesiviljelyn merkitys tullee edelleen kasvamaan kalaproteiinin tuotannossa. Kalankasvatus kuluttaa ympäristöä lihantuotantoa vähemmän.
”Koska kalaa tarvitaan jatkossa enemmän, on olennaisen tärkeää, että kalankasvatuksen haitalliset ympäristövaikutukset voidaan minimoida tehokkaasti. Suomalainen kirjolohi ja siika ovat maailmanlaajuisesti harvoja verkkoaltaissa kasvatettuja kaloja, jotka yltävät WWF:n Kalaoppaan vihreälle listalle. Suomea voidaan siis hyvällä syyllä pitää vastuullisen kalankasvatuksen edelläkävijänä” WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder iloitsee.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, 040 550 3854, sampsa.vilhunen@wwf.fi