Kotimainen luonnonvarainen kala edelleen ympäristöystävällisin vaihtoehto
WWF Suomen uudistetun kalaoppaan mukaan kotimainen luonnonvarainen kala on edelleen kuluttajalle ympäristöystävällisin vaihtoehto. Poikkeus ovat uhanalaiset lajit, kuten meritaimen ja ankerias, joita voi edelleen niiden häviämisuhasta huolimatta myydä ja pyytää laillisesti ja joiden kalastuksen WWF lopettaisi toistaiseksi. Ensimmäistä kertaa myös yksi kasvatettu kala on nyt saanut WWF Suomen kalaoppaassa vihreän eli suositusmerkinnän: kiertovesiviljelyllä kasvatettu sampi.
”Suomessa kalaruoan ystävät ovat aivan poikkeuksellisen hyvässä asemassa, koska voimme nauttia herkullisista, puhtaista kotimaisista kaloista hyvällä omallatunnolla. Kuitenkin jopa 75 prosenttia Suomessa myydystä kalasta on ulkomaista ja esimerkiksi silakkaa syödään vuodessa keskimäärin vain noin yksi annos henkeä kohden”, ihmettelee WWF Suomen meriohjelman päällikkö, FT Sampsa Vilhunen.
Helppokäyttöisessä oppaassa kalat on luokiteltu ympäristöperustein, eli niiden pyynnin ja kalakantojen kestävyyden mukaan. Kuluttaja voi poimia vihreällä merkittyjä kaloja lautaselleen tai ostoskoriinsa hyvällä omallatunnolla, keltaisen värin kohdalla tulee harkita kestävämpää vaihtoehtoa ja punaisella merkittyjä välttää kokonaan. Oppaasta on tuotettu myös kätevä taskuversio.
Nyt uusitussa oppaassa on arvioitu paljon uusia kala- ja äyriäislajeja, esimerkkeinä vihreän listan uudet tulokkaat kuore, karppi, suutari, kuningasrapu, käsin poimitut osterit ja mertapyydetyt mustekalat; keltaisen listan sardiini, kampasimpukka, alaskanseiti, hokikala, kolja ja taskurapu; sekä punaisen listauksen saavat kissakala, kultaotsa-ahven ja chileläinen kasvatettu lohi.
Itämeren turskaa voi nyt jopa suositella
Suojelutoimet Itämeren turskan suhteen ovat alkaneet tuottaa tulosta ja voimakkaat vuosiluokat ovat nostaneet Itämeren turskan itäisen kannan luokituksen vihreälle ja läntisen kannan punaiselta keltaiselle. Varsinkin laitonta kalastusta on saatu hyvin kuriin.
Kuluttajalta vaaditaan entistä enemmän tarkkuutta kalavalinnoissa, sillä osassa oppaan lajeista on menty tarkempiin suosituksiin, jotka voivat perustua esimerkiksi pyyntimenetelmiin tai kalakantojen koon alueittaiseen vaihteluun.
”Pohjatroolattu mustekala on oppaassa punaisella, joka merkitsee, että niitä pitää välttää. Siimalla ja erilaisten mertojen ja loukkujen avulla tapahtuva pyynti voidaan luokitella kestäväksi. Kampasimpukoita puolestaan pyydetään sekä käsin että mekaanisesti. Mekaaninen pyynti pohjatrooleilla ja -haroilla vahingoittaa merkittävästi merenpohjan ekosysteemiä. Siksi olisi suosittava simpukoita, jotka on kasvatettu tai kerätty käsin merenpohjasta, näin myös sinisimpukoiden kohdalla”, listaa Sampsa Vilhunen.
Tuoretta tonnikalaa tulee välttää
Suomalaisten suursuosikki tonnikala jakautuu sekä vältettäviin, suositeltaviin että harkittaviin luokkiin. Tuoreena myytävä tonnikala, jota tarjotaan sekä sushissa että tonnikalapihveinä, on pääosin peräisin suurikokoisista lajeista. Niiden lähes kaikki kannat ovat ylikalastettuja, ja siksi tuoretta tonnikalaa tulee välttää. Keltainen valo palaa säilyketonnikalalle, esimerkkeinä `Skipjack´, `Bonito´ ja `Albacore´ -tuotemerkit. Kaikki MSC-merkityt kalatuotteet puolestaan saavat WWF:n luokituksessa vihreän valon.
Katkaravuista tulee oppaan mukaan välttää trooppisia katkarapuja, kuten jättikatkarapuja. Chilessä kasvatettu lohi on kasvatuksen merkittävien ympäristöhaittojen ja puutteellisen viranomaisvalvonnan takia merkitty punaisella, Norjassa kasvatettu lohi ja Itämeren villi lohi puolestaan keltaisella.
Kaikkien suositusten muistaminen ja tuotteiden alkuperän selville saaminen ei aina ole yksikertaista. Sampsa Vilhunen kuitenkin kehottaa kuluttajaa olemaan valveutunut asiakas ja kysymään asiaa.”Ulkomaisia kaloja ostettaessa on hyvä aina kysyä MSC-sertifioitua, kestävästi kalastettua vaihtoehtoa. MSC-merkittyjen tuotteiden määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana muutamasta sadasta yli kuuteen tuhanteen ja suomalaiset tukut tuovat maahan lisää sertifioitua kalaa kuitenkin osin kuluttajien kysynnän mukaan”.
Suosikaa MSC-tuotteita!
Kaikki ns. MSC-tuotteet saavat WWF:n luokituksessa vihreän valon. MSC:n (Marine Stewardship Council) tavoitteena on vähentää ylikalastusta eli luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. MSC-sertifikaatti on tällä hetkellä paras tae siitä, että kala on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla. WWF:n verkkosivuilla olevassa oppaassa kerrotaan, mitä Suomessa myytäviä kaloja jo saatavilla sertifioituina.
”Usein unohdetaan, että merenelävät ovat villieläimiä ja ne mielletään sen sijaan vain elintarvikkeiksi. Uhanalaisetkaan kalalajit eivät monesti nauti minkäänlaista suojelua. Siksi kuluttajalle suunnatut oppaat ovat lunastaneet paikkansa tiedonvälityksen keinona ja kysynnän suuntaamisessa kestävämpiin kalavalintoihin”, Vilhunen summaa.
Kalaopas verkossa:
Lisätietoja:
Sampsa Vilhunen, meriohjelman päällikkö, WWF Suomi, puh. 040 550 3854, etunimi.sukunimi@wwf.fi
***Se hela pressmeddelandet på svenska nedan
Pressmeddelande 11.1.2011
Inhemsk vildfångad fisk fortfarande det miljövänligaste alternativet
Enligt WWF Finlands förnyade fiskguide är inhemsk vildfångad fisk fortfarande konsumentens miljövänligaste alternativ. Undantag är utrotningshotade arter såsom havsöring och ål, vilka trots hotet fångas och säljs helt lagligt. WWF vill införa ett tillfälligt fiskeförbud för dessa arter. För första gången får en odlad art grönt ljus i guiden, nämligen stör, som odlats med s.k. recirkulationsodling.
”I Finland är fiskvännens ställning exceptionellt bra, eftersom vi med gott samvete får njuta av delikata, rena och inhemska fiskprodukter. Dessvärre är upp till tre fjärdedelar av all fisk som säljs i Finland utländsk, och exempelvis strömming äter vi årligen bara ungefär en portion per person” berättar FD Sampsa Vilhunen, chef för WWF Finlands havsprogram.
Den användbara fiskguiden klassar fiskarna på basen av miljökriterier, det vill säga hur hållbara fångstmetoderna och fiskbestånden är. Konsumenten kan med gott samvete plocka in grönmärkta fiskarter i inköpskorgen, medan gulmärkta arter gärna kan bytas ut mot bättre alternativ. Rödmärkta arter skall helt och hållet undvikas. Guiden finns också i en behändig fickversion.
Den förnyade guiden omfattar flera nya fisk- och skaldjursarter. På den gröna listan finns nykomlingarna nors, karp, sutare, kungskrabba, handplockade ostron och burfångad bläckfisk; på gula listan hittas sardin, kammussla, Alaska pollock, hoki, kolja och kungskrabba och på röda listan finns nu även havskatt, guldsparid och odlad lax från Chile.
Östersjötorsk kan nu till och med rekommenderas
Skyddsåtgärderna för Östersjötorskens del har börjat ge resultat. Starka årsklasser har lyft Östersjötorskens östliga population från gul till grön klassificering, och den västliga populationen från röd till gul klassificering. Särskilt det olagliga fisket har nu tyglats.
Konsumentens vaksamhet ställs allt mera på prov, eftersom rekommendationerna för en del av guidens arter är mera detaljerade och baserar sig på t.ex. fångstmetoder eller regionala variationer i fiskbeståndens storlekar.
”Bottentrålad bläckfisk är rödmärkt i guiden, vilket betyder att man bör undvika den. Fångst som utförts med hjälp av lina eller olika former av burar och fällor kan klassificeras som hållbar. Kammussla kan å andra sidan fångas antingen för hand eller mekaniskt. Den mekaniska fångsten med bottentrål och bottenskrapa förorsakar betydlig skada för havsbottnens ekosystem. Därför rekommenderas att man äter musslor som odlats eller plockats för hand. Detta gäller även blåmusslan”, råder Sampsa Vilhunen.
Färsk tonfisk bör undvikas
Finländarnas storfavorit tonfisken finns under alla tre klasser (föredra, överväg och undvik). Tonfisk som säljs färsk och som serveras i sushi och tonfiskbiffar, kommer huvudsakligen från storväxta arter. Nästan alla dessa bestånd är överfiskade och därför bör all färsk tonfisk undvikas. Gult ljus brinner för konserverad tonfisk, såsom ”Skipjack”, ”Bonito” och ”Albacore”-produkter. Alla MSC-märkta fiskprodukter får grönt ljus av WWF.
För räkornas del gäller det att undvika tropiska räkor såsom jätteräkor. Lax odlad i Chile är rödmärkt på grund av betydande miljöskador och bristfällig myndighetsövervakning, medan norsk odlad lax och vildfångad Östersjölax kan övervägas.
Att komma ihåg alla rekommendationer och ta reda på produkternas ursprung är inte alltid lätt. Sampsa Vilhunen uppmanar ändå konsumenterna att vara medvetna och ställa frågor. ”Då man köper utländsk fisk är det alltid bra att fråga efter MSC-certifierade, hållbart fiskade alternativ. MSC-märkta produkter har ökat från några hundra till över sex tusen under de senaste fem åren och finländska partihandlar importerar certifierad fisk åtminstone delvis på basen av efterfrågan”.
Föredra MSC-produkter!
Alla så kallade MSC-produkter får grönt ljus i WWF:s klassificering. MSC (Marine Stewardship Council) har som mål att minska överfiske och ohållbar användning av naturresurser. MSC-certifikatet är för tillfället den bästa garantin för att fisken är fångad på ett ekologiskt hållbart sätt. I guiden som finns på WWF:s hemsidor finns mera information om vilka produkter man redan kan få i Finland.
”Vi glömmer ofta att fiskar och andra havsorganismer är vilda djur och klassar dem endast som matvaror. Till och med utrotningshotade fiskarter är ofta inte alls skyddade. Därför är konsumentguider en ypperlig metod för att sprida information och leda efterfrågan mot mera hållbara val”, summerar Vilhunen.
Fiskguiden på webben (på finska):
Mera information:
Havsprogrammets chef Sampsa Vilhunen, WWF Finland, 040 550 3854, fornamn.efternamn@wwf.fi