soija © Adriano Gambarini / WWF-Brazil
Julkaistu

Kuusi isoa suomalaisyritystä vähentää ympäristövaikutuksiaan vastuullisella soijalla

Kuusi suomalaistoimijaa on sitoutunut siirtymään vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön. Yritysten sitoumus vähentää soijan tuotannon ympäristövaikutuksia tuottajamaissa Etelä-Amerikassa. WWF Suomi kysyi kaikilta suurimmilta soijaa tuotteissaan käyttäviltä tai soijaa sisältäviä tuotteita myyviltä toimijoilta niiden suunnitelmista siirtyä vain vastuullisesti tuotettuun soijaan. Suomalaisyrityksistä WWF:n soijahaasteen hyväksyivät Arla, Atria, Finnprotein, HKScan, Ruokakesko ja Raisioagro.

Soijahaasteen saivat Atria, Arla, Finnprotein, Hankkija, HKScan, Ruokakesko, Munakunta, Munax, Raisioagro, S-Ryhmä ja Valio. Yritykset haastettiin mukaan käyttämään vain vastuullisesti tuotettua soijaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Haasteen hyväksyi kuusi yritystä, joista osa kertoi kuitenkin siirtyvänsä vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön ja hankintaan vasta vuoden 2015 jälkeen.

Soijan viljelyllä on valtavat ympäristövaikutukset etenkin Etelä-Amerikassa. Paras keino vähentää viljelyn aiheuttamaa metsäkatoa, eroosiota ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä on siirtyä vastuulliseen ja sertifioituun soijanviljelyyn. Vastuullinen tuotanto pienentää myös viljelyn ilmastovaikutuksia.

Suomeen tuodusta soijasta 85 prosenttia syötetään eläinten rehuksi. Suurin osa soijasta päätyykin suomalaisten ruokapöytään lihatuotteiden sekä kananmunien kautta. Vain kuusi prosenttia maailman soijasta tuotetaan suoraan ihmisten ravinnoksi.

Soijan viljelyyn liittyvät ongelmat ovat edelleen suurelle yleisölle melko tuntemattomia, vaikka soija on yksi maailman viljellyimmistä kasveista. WWF:n suosittelemat vastuullisen tuotannon sertifikaatit non-gm RTRS ja Proterra vähentävät huomattavasti viljelyn ympäristövaikutuksia estämällä luonnonympäristöjen ja uhanalaisten alueiden muuttamisen viljelysmaaksi. Lisäksi vastuullinen tuotanto estää haitallisimpien torjunta-aineiden käytön.

”Nämä kuusi toimijaa näyttävät nyt konkreettisesti, miten yritykset voivat suoraan vaikuttaa hankinnoillaan ympäristövaikutuksiinsa. Hintaerokin vastuullisesti tuotetun sertifioidun ja sertifioimattoman soijan välillä on pieni, alle puoli prosenttia”, kertoo WWF:n kestävän kulutuksen ja tuotannon asiantuntija Aleksi Heiskanen.

Vastuullisesta soijasta myydään vain puolet

Vastuullisesti tuotetusta soijasta myydään sertifioituna globaalisti vain noin puolet, joten vastuullisia hankintoja tekeviä yrityksiä tarvitaan lisää. Loput myymättä jääneestä sertifioidusta soijasta joudutaan kauppaamaan sertifioimattomana soijana.

Suomalaisten edelläkävijäyritysten esimerkki näyttää, että siirtyminen täysin vastuullisesti tuotettuun soijaan on jo mahdollista.

”Olemme sitoutuneet lisäämään vastuullisesti tuotetun soijan käyttöä, koska haluamme tukea asiakkaitamme tuottamaan terveellistä ruokaa tehokkaasti, kannattavasti ja kestävän kehityksen periaatteita edistäen. Sertifioidun soijan käyttö tukee luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja on siksi tärkeä osatekijä kestävän kehityksen mukaisen ruokaketjun kehittämisessä”, sanoo Raisioagron toimitusjohtaja Jarmo Puputti.

”Vastuullisen soijan sertifiointi lisää soijan jäljitettävyyttä. Kaikki hankkimamme soija on ollut alusta asti jäljitettävissä tilatasolle asti. Tämän vuoden raaka-ainesadostamme 60–70 prosenttia on Proterra-sertifioitua papua. Sertifioinnilla pystytään ehkäisemään viljelyn laajeneminen Amazonin sademetsäalueille. Siksi tavoitteenamme on, että kaikki hankkimamme papu on sekä gmo-vapaata että sertifioitua vuoteen 2015 mennessä”, sanoo Finnproteinin kaupallinen johtaja Risto Uusitalo.

Euroopassa vastuullisuuden taso on vielä heikko

Soijan vastuullisuudesta on kysytty yrityksiltä myös viidessä muussa Euroopan maassa. Kyselyt paljastavat, että yrityksillä on vielä paljon tehtävää soijan vastuullisuuden osalta. Soijan vastuullisuusperiaatteista kysyttiin 88 vähittäiskauppaketjulta, tuottajalta ja muulta elintarvikeketjun toimijalta Tanskassa, Ranskassa, Hollannissa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.

Kyselyistä kävi ilmi, että parhaiten soijatuotannon vastuullisuus on otettu huomioon vähittäiskauppaketjuissa, kulutustavaroita tuottavissa yhtiöissä ja meijeriteollisuudessa. Huonoiten vastuullisuus on kyselyn mukaan huomioitu rehu-, liha-, ja kananmunateollisuudessa.

Kyselyyn vastanneista eurooppalaisyrityksistä ainoastaan kuusi kertoi siirtyvänsä kaikessa toiminnassaan 100-prosenttisesti sertifioituun soijaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Yritykset ovat Arla (Tanskassa ja Ruotsissa), FrieslandCampina (Hollannissa), Ahold (Hollannissa), Marks & Spencer (Isossa-Britanniassa), Waitrose (Isossa-Britanniassa) ja Lantmännen (Ruotsissa).

 

WWF Suomen suomalaisyritysten soijahaasteen tulokset (aakkosjärjestyksessä):

Otamme haasteen vastaan ja siirrymme vain vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön:

Arla

Atria

Finnprotein

HKScan

Ruokakesko

Raisioagro

 

Emme osallistu WWF Suomen soijahaasteeseen:

Hankkija

S-ryhmä

Valio

 

Ei vastausta:

Munakunta

Munax

 

Lisätiedot:

WWF Suomi, Aleksi Heiskanen, kestävän kulutuksen ja tuotannon asiantuntija, 040 574 1440

Finnprotein, Risto Uusitalo, kaupallinen johtaja, 044 032 1067