Julkaistu

Kuuttien suojaksi verkkokalastusrajoitusalue kevääksi 2011

Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän muistio luovutetaan tänään maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle Savonlinnassa. Kuumin kysymys työryhmässä oli, jatketaanko norpan kuuttien turvaksi luotavan keväisen verkkokalastuksen kieltävän alueen muodostamista sopimusteitse vai toteutetaanko rajoitus asetuksella.

Raportin laatinut työryhmä - jossa WWF oli mukana - määritteli ja rajasi kartalle kuuttien suojelun kannalta tärkeimmän keväisen verkkokalastuksen rajoitusalueen. Tämä ydinalue on laajuudeltaan 1 500 neliökilometriä. Työryhmä esittää ensisijaisena vaihtoehtona, että verkkokalastuksen kevätrajoitusalueen muodostamista jatketaan vapaaehtoisin sopimuksin marraskuun loppuun saakka, mihin mennessä rajoitusalueen on oltava yhtenäinen ja kattava.

”Esityksessä on mielestämme olennaisinta se, että jos tätä 1500 neliökilometrin ydinaluetta ei saada sopimusteitse kokonaan ja aukottomasti keväisen verkkokalastuskiellon piiriin marraskuun loppuun mennessä, maa- ja metsätalousministeriön on automaattisesti ryhdyttävä toimiin keväisen verkkokalastuksen kieltämiseksi asetuksella. Asetuksen on tällöin tultava voimaan ensi vuoden huhtikuussa”, kertoo WWF Suomea työryhmässä edustanut ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

”Täksi kevääksi asetusta ei kuitenkaan olisi ehditty saada voimaan, koska asetuksen antaminen edellyttää ensin siihen valtuuttavan kalastuslain pykälän muuttamista”, Petteri Tolvanen lisää. Ydinalueen lisäksi työryhmä suosittelee sopimusalueen laajentamista sitä ympäröivälle alueelle, jolloin vapaaehtoisia rajoituksia olisi yhteensä 1900 neliökilometrin alueella.

Ratkaisu antaa yhtenäisen kevätrajoitusalueen muodostamiselle vapaaehtoista sopimustietä kymmenen kuukautta lisäaikaa, mutta toisaalta varmistaa määritellyn ydinalueen verkkokalastusrajoituksen (15.4. – 30.6.) toteutumisen keväästä 2011 alkaen aukottomana joka tapauksessa.

Vasta toissijaisena vaihtoehtona työryhmä esittää, että kevätrajoitusalue muodostetaan kalastuslain nojalla valtioneuvoston antamalla asetuksella.

Verkkosopimusten pinta-ala kolminkertaistui vuodessa

WWF pitää ilahduttavana, että ymmärrystä saimaannorpan suojelulle on löytynyt hyvin monesta kalastusosakaskunnasta: vapaaehtoisten verkkokieltosopimusten pinta-ala Saimaalla on kasvanut vuoden aikana lähes kolminkertaiseksi. Kaikki sopimusalueet eivät kuitenkaan ole norpan kannalta tärkeimmillä paikoilla.

”Vaikka paljon uusia alueita on saatu sopimusten piiriin viimeisen vuoden aikana, on ydinalueen sisällä edelleen 257 neliökilometriä sopimuksettomia alueita, joilla verkkokalastus keväällä on mahdollista. Nämä aukkopaikat uhkaavat tulevan kevään ja kesän aikana koitua kuuttien kohtaloksi”, Petteri Tolvanen toteaa.

WWF vetoaakin erityisesti näiden toistaiseksi ilman sopimusta olevien aukkopaikkojen kalastusosakaskuntiin, että ne kantavat vastuunsa äärimmäisen uhanalaisen saimaannorpan suojelussa ja lähtevät mukaan verkkokalastuksen rajoitussopimuksiin kevättalven aikana. Saimaannorpan suojelutyön välitavoitteena on kannan kasvu vuoteen 2020 mennessä vähintään 400 yksilöön, mikä ei vielä tarkoittaisi suotuisan suojelutason saavuttamista.

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, p. 0400 168 939