Julkaistu

Laajapohjainen vetoomus ahman suojelun ja tutkimuksen tehostamiseksi

WWF vetoaa yhdessä Paliskuntain yhdistyksen, Metsähallituksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Lapin riistanhoitopiirin kanssa maa- ja metsätalousministeriöön, että ahman porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmän uudistamisen selvittämiseen ryhdyttäisiin välittömästi. Lisäksi ahman tutkimukseen on kohdennettava kiireellisesti lisävaroja.

”Korvaukset ahman aiheuttamista porotappioista tulisi maksaa poronomistajille alueella elävän ja lisääntyvän ahmakannan koon perusteella. Nykyinen käytäntö, jossa korvaus perustuu vain ahman tappamien porojen lukumäärään, ei toimi tyydyttävällä tavalla”, toteaa WWF:n suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen. Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma on parhaillaan valmisteilla.

Ahmakannan tutkimusta ja seurantaa lisäämällä on tarve selvittää mm. kuinka paljon ahma tappaa poroja vuodessa elinpiiriä kohden ja mitkä ovat ahmakannan kasvua rajoittavat tekijät eri alueilla. Viranomaisten tulisi myös selvittää kuinka paljon ahman laittomia kaatoja tapahtuu vuosittain.

Ahma (Gulo gulo) on Suomessa erittäin uhanalainen ja muista suurpedoistamme poiketen myös maailmanlaajuisesti uhanalainen laji. Vähimmäisahmakantamme, 150 yksilöä, on selvästi pienempi kuin Ruotsin ja Norjan kannat. Tästä huolimatta ahma aiheuttaa porotaloudelle vuosittain merkittävät vahingot, joiden riittävä korvaaminen on WWF:n mukaan hyvin tärkeää ahman ja ihmisen rinnakkaiselon turvaamiseksi. WWF:n näkemyksen mukaan ahman suojelutilanteen parantamiseksi tärkeintä olisi pyrkiä vaikuttamaan laittoman pyynnin taustalla oleviin syihin mm. uudistamalla ahman porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmä.


WWF:ltä selvitys ”Ahmojen salakaadot Suomessa”

Vetoomuksen allekirjoittaneet tahot ovat laatineet yhteistyössä ahman laitonta pyyntiä koskevan selvityksen. Tämä WWF:n tänään julkaisema selvitys on ensimmäinen yritys koota yhteen hajallaan olevaa tietoa huonosti tutkitusta ja arasta aiheesta. Selvitys kattaa vuodet 2002–08 ja sen tärkeimpinä lähteinä olivat poliisin tietoon tulleet ahman salakaatoepäilyt sekä tuomioistuinten ratkaisut.

Selvityksen aineistossa poliisin tietoon tulleita ahman salakaatotapauksia oli viisi, ja niistä tuomioon johti kolme. Yhtä lukuun ottamatta WWF:n selvityksessä esiin tulleet tapaukset ovat tapahtuneet poronhoitoalueilla. Laittomasti kaadettujen ahmojen jäljittämiseen on yleensä käytetty moottorikelkkaa, ja todettujen tapausten tekotavat ovat suhteellisen raakoja. Selvityksen johtopäätöksenä todetaan, että suurpetojen salakaatojen selvittämisen koordinointi on Suomessa puutteellista. WWF:n mielestä viranomaisten tulisi ryhtyä pikaisesti suurpetojen laittoman pyynnin kattavan selvityksen tekemiseen. Ruotsissa hiljattain tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa osoitettiin, että salakaatoja tapahtuu moninkertaisesti enemmän kuin niitä tulee ilmi, ja että ilmi tulleista tapauksista vain pari prosenttia tuomitaan.

Lue vetoomus sekä Ahmojen salakaadot Suomessa -raportti

Lisätietoja:
Suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen, WWF Suomi puh: 0400 168939, petteri.tolvanen@wwf.fi (selvityksen ohjausryhmä)
Erikoistutkija Ilpo Kojola, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh: 020 5751411, ilpo.kojola@rktl.fi (selvityksen ohjausryhmä)
Ylitarkastaja Tuomo Ollila, Metsähallitus, puh: 0400 241448, tuomo.ollila@metsa.fi
(selvityksen ohjausryhmä)
Porotalousneuvoja Inga-Briitta Magga, Paliskuntain yhdistys, puh: 0400 398973, inga-briitta.magga@paliskunnat.fi
Riistapäällikkö Teuvo Eskola, Lapin riistanhoitopiiri, puh: 0400 392667, teuvo.eskola@riista.fi (selvityksen ohjausryhmä)