Laiton kauppa uhkaa orankeja ja gibboneita Indonesiassa

Orankeja ja gibboneita myydään ja pidetään lemmikkeinä Javalla ja Balilla edelleen, vaikka ne ovat olleet lain mukaan suojeltuja Indonesiassa vuodesta 1931 lähtien. Näitä uhanalaisia kädellisiä myydään myös viihdeteollisuudelle. WWF:n ja TRAFFIC:in yhdessä julkistamassa uudessa raportissa vaaditaan tiukkaa lainsäädäntöä orankien ja gibbonien suojelemiseksi.

TRAFFIC:in* raportti In full swing, an assessment of trade in Orang-utans and gibbons on Java and Bali, Indonesia analysoi vuosina 1994–2003 hankittua tietoa orangeista ja gibboneista. Se perustuu 33 villieläinmarketista ja 22 kaupungista ympäri Javaa ja Balia kerättyyn tietoon.

Tutkijat löysivät yhteensä 559 myynnissä olevaa orankia ja gibbonia tutkimuksen aikana. Monet niistä olivat laittomasti myynnissä. TRAFFIC:in raportin mukaan orankien salakauppa pelkästään Javalla ja Balilla merkitsee noin 1000 vapaan orankiyksilön menetystä vuodessa.

Sekä orankeja että gibboneja metsästetään eksoottisiksi kotieläimiksi. Orangit ovat Indonesian markkinoiden kalleimpia kädellisiä. Niitä pidetään kodeissa statussymboleina. Orankeja ja gibboneita joutuu myös viihdeteollisuuden rattaisiin. Esimerkiksi marraskuussa 2003 Thaimaan viranomaiset löysivät 115 Indonesiasta salakuljetettua orankia Bangkokista huvipuiston tiloista.

Laittomassa kaupassa mukana olevia henkilöitä rangaistaan harvoin. TRAFFIC:in raportin mukaan alle kymmenesosa henkilöistä, joilta on takavarikoitu orankien ja gibbonien laittomaan kauppaan liittyvää todistusaineistoa, saa syytteen. Orangit ja gibbonit on uhanalaisilla lajeilla käytävää kauppaa säätelevässä kansainvälisessä CITES**-sopimuksessa määritelty lajeiksi, joilla käytävä kauppa on kielletty. Indonesian lain mukaan kaupankäynti näillä lajeilla voi johtaa yli 10 000 dollarin sakkoihin ja viiden vuoden vankeustuomioon.

“Indonesia on sitoutunut lisäämään tarkkailua, jota selkeästi tarvitaan turvaamaan se, ettei orankeja ja gibboneja salakuljeteta Sumatrasta ja Kalimantanista muualle Indonesiaan, esimerkiksi Javalle tai Baliin, tai muihin maihin. Vielä tärkeämpää on, että orankien ja gibbonien asuinalueet suojellaan, jotta näiden uhanalaisten eläimien salametsästys loppuisi”, toteaa Indonesian CITES-asioista vastaavan viranomaistahon johtaja Adi Susmianto.

Orankien (Pongo pygmaeus) ja gibbonien (Hylobates-suku) levinneisyysalue kattoi aikoinaan lähes koko Kaakkois-Aasian, mutta nyt niitä on jäljellä vain Borneolla ja Sumatran luoteisosassa. Oranki on maailman suurin puussa elävä kädellinen, ja kannan kooksi arvioidaan noin 40 000 yksilöä.

TRAFFIC:in raportin voi ladata osoitteesta www.traffic.org

Lisätietoja:
James Compton, Regional Director, TRAFFIC Southeast Asia, james.compton@po.jaring.my, puh. + 6012 316 6904
Julia Ng, Programme Officer, TRAFFIC Southeast Asia, julia_ng@myjaring.net, puh. + 603 7880 3940
Nazir Foead, Species Programme Director, WWF Indonesia, nfoead@wwf.or.id, puh. + 62 5761070
Maija Sirola, Communications Co-ordinator, TRAFFIC International, maija.sirola@trafficint.org, puh. +44 (0)1223 277427

* The Wildlife Trade Monitoring Network
**The Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora