Laittomasti viljeltyä kahvia päätyy maailman johtaviin kahvimerkkeihin

Indonesiassa paikalliset kahvikauppiaat sekoittavat laittomasti kasvatettua kahvia laillisesti viljeltyihin kahvipapuihin, joita ostavat muun muassa Kraft Foods, Nestlé, Lavazza ja Maruben. Sen enempää myyjillä kuin ostajillakaan ei ole mekanismeja, joilla laittomien kahvipapujen kauppa voitaisiin estää.

WWF on raporttia varten jäljittänyt laittomasti viljellyn robusta-kahvin reitin Indonesian syrjäisestä Bukit Barisan Selatanin kansallispuistosta monikansallisiin kahviyhtiöihin sekä amerikkalaisten, eurooppalaisten ja aasialaisten kauppojen hyllyille tutkimalla satelliittikuvia, haastattelemalla kahvinviljelijöitä ja kahvikauppiaita sekä valvomalla kauppareittejä.

Sumatran saaren eteläkärjessä sijaitseva Bukit Barisan Selatan on Unescon Maailmanperintökohde ja yksi harvoista suojelluista alueista, joilla uhanalaiset sumatrantiikerit, -norsut ja -sarvikuonot elävät rinnakkain. Tärkeä elinalue on kuitenkin menettänyt lähes 20 % metsäpeitteestään laittomalle maanviljelylle.

“Jos kansallispuiston laitonta raivaamista kahvinviljelyyn ei lopeteta, sarvikuonot ja tiikerit häviävät alueelta alla vuosikymmenessä”, sanoo Nazir Foead WWF Indonesiasta. “Se lienee jopa kaikkein vannoutuneimpien kahvinjuojien mielestä liian kova hinta kahvista.”

Indonesia on maailman toiseksi suurin robusta-kahvin viejä. Robusta-kahvia käytetään usein pikakahveissa ja markettien valmiiksi pakatuissa kahveissa. Vähintään puolet Indonesian viemästä kahvista lähtee Lampungin satamasta, joka on aivan Bukit Barisan Selatanin kansallispuiston vieressä.

WWF havaitsi, että kahvia viljeltiin yli 45 000 kansallispuistohehtaarilla, joilla sitä tuotettiin yhteensä yli 19 600 tonnia vuodessa. Lähes kaikki villieläimet ovat kadonneet viljellyiltä alueilta. Kahvia viedään alueelta ainakin 52 maahan.

WWF arvioi, että useimmat kahvia ostavat yritykset eivät tiedä sen laittomasta alkuperästä. WWF toimitti raportin tulokset merkittävimmille kahviyhtiöille, jotka tuovat Lampungista laittomasti viljeltyjä papuja sisältävää kahvia. Jotkin yritykset kielsivät ostavansa laittomasti viljeltyä kahvia, toiset puolestaan pohtivat nyt yhdessä WWF:n kanssa, kuinka välttää epämääräisistä lähteistä peräisin olevan kahvin ostaminen, lisätä kestävästi viljellyn kahvin tuotantoa ja ennallistaa uhanalaisten lajien elinalueita kansallispuistossa.

“WWF ei halua, että kahvintuotanto Lampungin maakunnassa loppuu “, sanoo Foead. “Toivomme monikansallisten kahviyhtiöiden ryhtyvän noudattamaan tiukkaa tuotantoketjun valvontaa, jolla ne voivat välttää laittomasti viljellyn kahvin ostamisen. Me toivomme myös Indonesian hallituksen suojelevan puistoa tehokkaammin.”

WWF toivoo kahvinostajien toimivan yhteistyössä Sumatran kahvinviljelijöiden kanssa ja kannustavan heitä tuottamaan kahvia kestävästi. Raportissa suositellaan myös, että kansallispuiston johto ja paikalliset viranomaiset estäisivät puiston maa-alan valtaamisen ja kehittäisivät säännöksiä, jotka estäisivät laittomasti viljellyn kahvin pääsyn kansainvälisille markkinoille.

Taustatietoa toimittajille:

• WWF selvitti, että Lampungista vietiin 216 000 tonnia pesemättömiä kahvipapuja vuonna 2003, 283 000 tonnia vuonna 2004 ja 335 000 tonnia vuonna 2005. Määrät sisältävät Bukit Barisan Selatanin kansallispuistossa laittomasti viljeltyä kahvia.
• Yhdysvallat, Saksa, Japani ja Italia toivat eniten kahvia Lampungista vuosina 2004 ja 2005 – niiden osuus oli yli 50 % kaikesta alueelta tuodusta kahvista. Muita merkittäviä kahvinostajamaita olivat Algeria, Intia ja Iso-Britannia.
• Taloca, Kraft ja Nestlé olivat suurimpia Lampungin kahvinostajia vuosina 2003, 2004 ja 2005 (tässä järjestyksessä). Muita Lampungin kahvintuojia olivat Marubeni, Itochu, ED&F Man, Andira, Lavazza, J. Mueller Weser, Pacorini ja World Transport.
• Yksi yritys, Nestlé, alkoi raportin saatuaan tutkia tuotantoketjuaan sekä neuvoa viljelijöitä laadukkaamman kahvin tuotannossa. Osa WWF:n lähestymistä kahviyhtiöistä on myös osoittanut halukkuutta kestävän ja laillisen, kansallispuiston ulkopuolella tapahtuvan kahvintuotannon kehittämiseen. Tämä takaisi kahvinviljelijöille luotettavat markkinat ja kahviyhtiöille luotettavan, kestävän ja laillisen kahvinlähteen. Kansallispuiston sarvikuonot, tiikerit ja norsut hyötyvät, kun kahvintuotanto ja sen aiheuttamat ympäristöhaitat siirretään kansallispuiston rajojen ulkopuolelle.
• WWF tekee hankkeen edistämiseksi yhteistyötä ForesTrade-yrityksen kanssa, jolla on pitkä kokemus kestävän kehityksen ohjelmien käynnistämisestä Sumatralla. WWF tekee yhteistyötä myös Rainforest Alliancen kanssa, joka pyrkii kestävästi tuotetun kahvin sertifioimiseen. Keskusteluja käydään myös Common Code for the Coffee Community -hankkeen (4C) kanssa. 4C:n perustajajäsenissä on useita laittoman kahvin vastaanottajia. WWF rohkaisee sen jäseniä estämään kansallispuiston tuhoutumista ja korjaamaan kahvintuotannon kansallispuistolle ja sen luonnolle aiheuttamia vaurioita.
• Bukit Barisan Selatanin kansallispuistossa arvellaan elävän noin 40 aikuista tiikeriä. Sumatrantiikeri on äärimmäisen uhanalainen: luonnossa elää alle 400 yksilöä. Puistossa elää noin 500 sumatrannorsua – 25 % tämän uhanalaisen alalajin jäljellä olevasta kannasta. Lisäksi puiston asukkaisiin kuuluu noin 60–85 sumatransarvikuonoa. Se on Sumatran suurin populaatio; sen lisäksi äärimmäisen uhanalaisia sumatransarvikuonoja elää saarella vain kolmessa muussa kansallispuistossa.
• Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa, vuonna 2005 henkeä kohden 9,8 kg paahdettua kahvia.
• Indonesia ei ole Suomelle merkittävä raakakahvin tuontimaa.

Lisätietoja:

WWF / suojelujohtaja Jari Luukkonen, gsm 040 585 0020, jari.luukkonen (ät) wwf.fi
Lataa englanninkielinen Gone in an Instant -raportti.