Julkaistu

Lisääntynyt salametsästys ajaa Zimbabwen sarvikuonot ahdinkoon

WWF yhteistyössä paikallisten viranomaisten ja toisten luonnonsuojelujärjestöjen kanssa eteläisen Afrikan sarvikuonojen pelastamiseksi

Ainakin 16 suippohuulisarvikuonoa ja useita norsuja on tapettu Zimbabwessa Matusadonan ja Hwangen kansallispuistoissa maaliskuun 2002 jälkeen. Zimbabwen kansallispuisto- ja luonnonsuojeluviranomaiset ovat lisänneet vartiointia, mutta työvoima-, polttoaine- ja varustepula vaikeuttavat toimintaa.

Vuonna 2002 WWF:n tuella siirrettiin 22 suippohuulisarvikuonoa (Diceros bicornis) metsästyksen riskialueilta turvallisemmille alueille. Lisätoimenpiteille odotetaan tällä hetkellä paikallisten viranomaisten hyväksyntää. WWF:n lisäksi myös useat muut kansalaisjärjestöt ovat osallistuneet kansallispuistoissa olevien sarvikuonojen suojeluun.
Kesäkuussa eteläafrikkalaiset "urheilumetsästäjät" osallistuivat laittomaan suippohuulisarvikuonon tappamiseen Etelä-Zimbabwessa.

"Köyhtyneet zimbabwelaiset voivat väittää, että heidän on metsästettävä turvatakseen toimeentulonsa. Suhteellisen varakkailla eteläafrikkalaisilla urheilumetsästäjillä ei ole edes sitä tekosyytä, vaan he metsästävät kaupallisista syistä tai jännityksen takia", sanoo Suomen WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

"Eteläafrikkalaisten ja zimbabwelaisten viranomaisten olisi ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin viimeisimmän tapauksen selvittämiseksi. Myös rajoja ylittävien ryöstöretkien estämistä on tehostettava."

Vielä 1980-luvun loppupuolella Zimbabwessa oli yli tuhat suippohuulisarvikuonoa. Erityisesti pohjoisrajan toiselta puolelta tulleiden salametsästäjien takia kanta pieneni 370 yksilöön 1990-luvun alkupuolella. Tehokkailla suojelutoimilla kanta saatiin kasvamaan takaisin noin 500 yksilöön.

Zimbabwen viimeaikaiset taloudelliset vaikeudet ja maanomistukseen liittyvät kiistat ovat vaikeuttaneet luonnonsuojelua. Työttömyys ja nousevat hinnat ajavat yhä useampia zimbabwelaisia laittomiin tulojenansaitsemiskeinoihin, kuten salametsästykseen. Villieläinten pyytämisen ja luonnonvarojen riistokäytön säännösteleminen on osoittautunut vaikeaksi. Vahinkojen kokonaismäärää on mahdotonta laskea. Joidenkin kasvatusalueiden villieläimistä on arvioitu hävinneen 50-80 prosenttia.

Ratkaisun löytyminen on pitkä prosessi ja vaatii Zimbabwen monimutkaiseen luonnonvaraisilla eläimillä käytävään kauppaan oikeudenmukaisia ja pysyviä maanomistukseen liittyviä uudistuksia. WWF haluaa tukea paikallisia näissä uudistuksissa, jotka onnistuakseen vaativat kaikilta osapuolilta halukkuutta etsiä ratkaisuja.

Lisätietoja:

WWF, suojelujohtaja Jari Luukkonen, puh. (09) 7740 1045 tai 040 585 0020

WWF Southern Africa Regional Programme Office, puh. +263 4 703902