Lohen kalastuskauden aikaistamiskokeilu saa jatkua, vaikka sen ongelmat ovat tiedossa
Maa- ja metsätalousministeriö ei ole lopettamassa haitalliseksi osoittautunutta kokeilua, jossa lohen kalastuskautta aikaistettiin 1,5 kuukaudella. Aikaistettu pyynti kohdistuu Itämeren lohikantojen säilymisen kannalta tärkeisiin yksilöihin. Samaan aikaan Tornionjokeen kudulle nousevien lohien määrä on romahtanut.
Kaupallista lohenkalastusta Suomen rannikoilla aikaistettiin 1,5 kuukaudella vuonna 2017. Kahden kalastuskauden ajalta kerätystä seuranta-aineistosta selviää, että selvä enemmistö aikaistetun jakson eli alkukesän saaliista on ollut villejä lohia. Saaliiksi on myös päätynyt paljon suurikokoisia, usean merivuoden kaloja. Myöhemmin kalastuskauden aikana saalis on koostunut enemmän istutetuista, pyydettäväksi tarkoitetuista kaloista.
”Isot villit lohet ovat tutkitusti erittäin tärkeitä lohikantojen selviytymiselle, ja niiden tulisi ehdottomasti päästä lisääntymään riippumatta siitä, mitä Itämeren lohikantaa ne ovat. Näihin kaloihin kohdistuvan pyynnin jatkaminen on suuri virhe ja osoitus kalastuksen sääntelyn uskomattomasta lyhytkatseisuudesta”, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.
Suurikokoiset yksilöt ovat erityisen tärkeitä lohikantojen geneettisen monimuotoisuuden näkökulmasta. Monimuotoinen lohikanta pystyy paremmin sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön. Isot lohet tuottavat lisäksi enemmän poikasia, jotka myös todennäköisemmin palaavat isokokoisina kudulle.
WWF ja joukko muita järjestöjä, yrityksiä ja tutkijoita jätti helmikuussa maa- ja metsätalousministeriölle esityksen haitalliseksi todetun aikaistamiskokeilun lopettamisesta. Esityksessä on myös toimia, joilla olisi välitön hyvä vaikutus Itämeren romahtaneisiin lohikantoihin, kuten ylämitan säätäminen lohelle koko kalastuskaudelle. Ehdotukset on sivuutettu ministeriössä.
”Ilmeisesti asiaa halutaan lykätä ensi hallituskaudelle. Aikaistetun kalastuksen saalistiedot kuitenkin puhuvat erittäin vahvasti sen puolesta, että kokeilusta tulee luopua välittömästi. Kokeilun jatkamiselle ei sen sijaan ole esitetty perusteluja. Vaikuttaa siltä, että ministeriössä ei ole kiinnostusta noudattaa varovaisuusperiaatetta Itämeren lohen suojelemiseksi”, Vilhunen sanoo.
Lisätiedot:
Meret ja sisävedet -ohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF, 040 550 3854, sampsa.vilhunen@wwf.fi
Esitys maa- ja metsätalousministeriölle lohenkalastuksen säätelytoimenpiteiden muuttamiseksi