Lomanviettotavoilla on suuri merkitys vesiluonnon hyvinvoinnille
WWF julisti tänään 18.6. perinteisen vesilintujen juhannusrauhan luontoretkellä Saaristomeren Boskärissä: WWF vetoaa juhannuksena vesillä liikkuviin juhannusjuhlijoihin lintuluotojen jättämiseksi rauhaan. Lintujen pesintä ja juhannuksen juhlinta kokkotulineen osuvat samaan ajankohtaan, mutta hauskanpito onnistuu ilman luonnolle aiheutettua haittaa. Myös veneilytavoilla on huomattavaa merkitystä järvien ja Itämeren rehevöitymiselle.
Uhanalainen ja rauhoitettu selkälokki (Larus fuscus) tarvitsee erityissuojelua juhannuksen aikaan, sillä myöhäiset poikueet kuoriutuvat tuolloin. Lyhytkin häiriö voi olla kohtalokas untuvikoille. Liikkumista lokkiluodoilla ja niiden läheisyydessä pitää välttää, sillä emojen paetessa ihmistä poikaset jäävät suojattomiksi. Poikaset eivät pääse uimaan ja piiloutuminen on vaikeaa avoimilla luodoilla. Ne joutuvat helposti esimerkiksi varisten saaliiksi. Pesimärauhaa kaipaa myös naurulokki (Larus ridibundus). Aiemmin runsaslukuisen naurulokin kannat ovat heikentyneet siinä määrin, että se liitettiin uutena vesilintulajina vuonna 2000 päivitettyyn uhanalaisten lajien luetteloon.
Haitallisimpia veneilyn ympäristövaikutuksia ovat potkurivirtojen liikkeelle saattamat ravinteet ja veneilijöiden aiheuttama muu ravinnelisäys. Suojaiset luonnonsatamat ovat erityisen herkkiä rehevöitymään ja ne ovat todennäköisiä uhanalaisten kasvien esiintymisalueita ja kalojen kutupaikkoja. Luonnonsatamaan kannattaa ajaa hitaasti, ja näin vähentää jarruttamisen tarvetta. Jarruttaessa muodostuvat virtaukset vapauttavat pohja-aineksen ravinteet, mikä jouduttaa rehevöitymistä. Ravinnepitoiset vedet, kuten tiskivedet, pitää viedä etäälle rantaviivasta. Jos veneen moottorista tippuu pilssiin öljyä, vika on korjattava. Viisas veneilijä ei myöskään aiheuta melua.
Vastuuntuntoinen veneilijä huomioi myös saaristossa ja järvissä elävät lajit vesillä liikkuessaan. Tämän kesän “uutuus” veneilijöille ovat viime kesänä rannikolle perustetut seitsemän hylkeiden suojelualuetta. Niillä oleskelee alkukesällä pääosa manner-Suomen halleista eli harmaahylkeistä. Häirinnän välttämiseksi suojelualueiden ytimessä ei saa liikkua alle puolen merimailin (n. 1 km) etäisyydellä hyljeluodoista.
“Valtaosa veneilijöistä kantaa vastuunsa ympäristöstä”, WWF:n meriasiantuntija Anita Mäkinen sanoo. “Kaikki lisätoimet, vaikka pienetkin, ovat kuitenkin välttämättömiä, koska erityisesti Itämeren mutta myös monien järvien tila on edelleen huono.
Lisää vinkkejä siitä, miten jokainen meistä voi suojella Itämerta, oleilipa sitten merellä tai maalla, saa WWF:n uudesta Merenneitopelistä. Hauskassa lautapelissä tavoitteena on päästä merenneidon ystäväksi tekemällä ekotekoja, esimerkiksi suosimalla joukkoliikennettä, mikä vähentää Itämereen ilmasta laskeutuvaa typpikuormitusta tai rakentamalla mökille kompostivessan vesivessan sijaan. Pelin ensimmäinen kappale on luovutettu Tasavallan Presidentti Tarja Haloselle, jolta alkuperäinen idea peliin tuli vuosi sitten.
Tiedotusvälineet voivat tilata ilmaisen Merenneitopelin viestintäpäällikkö Päivi Rosqvistilta (ks. alla) – myyntihinta on 30,50 euroa.
Lisätietoja:
WWF, Meriasiantuntija Anita Mäkinen, 040 527 1425, suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020, viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666