Julkaistu

Luonnonlohen kannat pienempiä kuin koskaan

WWF vaatii nopeaa suojelua

Luonnonlohen pääsy kutualueilleen on turvattava kalastusta ohjaamalla ja parantamalla lisääntymisalueita. Nykyisten lisääntymisjokien kunnosta on huolehdittava, mutta lisäksi tarvitaan kalaportaita ja kutualueiden kunnostuksia padottuihin ja perattuihin jokivesistöihin. Itämeressä ja siihen laskevissa lisääntymisjoissa lohta uhkaa myös M74-niminen tauti, joka pahimmillaan tappaa yli 90 % syntyvistä poikasista. M74:n syyksi epäillään mm. Itämeren ympäristömyrkkyjä.

Hallitusten välinen Pohjois-Atlantin lohiensuojelujärjestön (NASCO) 17. kokous alkaa Kanadassa keskiviikkona 7. kesäkuuta. WWF:n tekemän tutkimuksen mukaan luonnonlohikannat ovat pienemmät kuin koskaan aikaisemmin. Laji, joka kutee makeassa vedessä mutta viettää suurimman osan elämästään meressä, saattaa kadota kokonaan, jos tilanteeseen ei nopeasti saada parannusta. Pohjois-Amerikassa synnyinjokiinsa palaavien lohien määrä on pudonnut 90 prosentilla, noin kolmesta neljäsosasta Baltian maiden joista lohi on kadonnut viime vuosisadan aikana, ja Skotlannissa ja Irlannissa kalansaaliit ovat vähentyneet noin 25 prosenttiin kolmen vuosikymmenen takaisista määristä.

"Luonnonlohi on jo kadonnut yli 300 joesta, ja joka vuosi yhä useampi joki kokee saman kohtalon”, sanoo tutkimusta johtanut Henning Røed Norjan WWF:stä . "Syyt lohien katoamiseen ovat erilaisia, mutta ne ovat kaikki ihmisen aiheuttamia." Padot ja muut jokien valjastamiset energiantuotantoon estävät lohien nousemisen sopiville kutupaikoille. Teollisuuden, kotitalouksien ja maatalouksien aiheuttamat saasteet tuhoavat puhtaat elinympäristöt. Esimerkiksi Norjassa lähes miljoona kasvatettua lohta pääsee luontoon vuosittain. Tämä on riski luonnonlohelle, koska ne levittävät tappavia tauteja ja loisia. Luonnonkantoja verottavat myös risteytyminen kasvatettujen lohien kanssa, ja mahdollinen geenimuunnellun lohen käyttöönotto kalanviljelyksessä saattaa lopulta hävittää luonnonlohen kokonaan.

NASCO vahvistaa luonnonlohikannat ja määrittelee alueen kalastuskiintiöt. WWF vetoaa voimakkaasti NASCO:n jäsenvaltioihin, jotta ne seuraisivat tiedemiesten neuvoja ja ottaisivat käyttöön kaikki käytettävissä olevat keinot Pohjois-Atlantin luonnonlohen vaellusreitin turvaamiseksi.

Suomessa kalastuksen ajoitus avainasemassa

Kalastuksessa tärkein ohjauskeino on lohenpyynnin aloittaminen Suomen rannikolla riittävän myöhään kesäkuussa. ”Maa- ja metsätalousministeriö ei onneksi taipunut kalastajien esityksiin rajoitusten lieventämiseksi tänä keväänä. Kalastusajankohdan sääntely on tärkeää, koska luonnonlohi nousee ensimmäisenä pitkin Suomen rannikkoa kohti lisääntymisjokia. Erityisen tärkeätä olisi saada Ahvenanmaan rannikon kalastus nyt jo voimassa olevan rajoituksen piiriin”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Lisätietoja:

Jari Luukkonen, Suomen WWF, puh. 040 585 0020
Mark Vanderbeeken, WWF European Freshwater Programme, puh. +45 3524 7841, sähköposti m.vanderbeeken@wwf.dk
Henning Røed, Norjan WWF, puh. +47 22 03 6519