Luonnonvarakeskus hakkaa uhanalaisten lajien kotimetsässä Lapinjärvellä

Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja WWF vastustavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tänään alkaneita hakkuita Lapinjärven Ilveskalliota ympäröivissä valtion metsissä. Lapinjärvi on yksi itäisen Uudenmaan arvokkaimmista luontoalueista. Osa metsästä on myös geenireservimetsää, jossa on tarkoitus turvata kuusen geneettistä monimuotoisuutta.

Luke perustelee hakkuita sillä, että metsäpuiden perinnöllisen monimuotoisuuden suojelu edellyttää suojeltavan puulajin uudistumista ja luontaista sukupolvien kiertoa. Luke väittää, että tähän tarvitaan hakkuita.

“Maastohavaintomme hakkuusuunnitelman alueella osoittavat Luken väitteen vääräksi. Kuusi uudistuu alueella luontaisesti, ja taimia on syntynyt monin paikoin erittäin runsaasti. Mitään merkkejä Luken tiedotteessa maalaillusta hyönteistuhojen hallitsemattomasta lisääntymisestä ei ole. Nyt aloitetut hakkuut sen sijaan lisäävät merkittävästi tuuli- ja hyönteistuhojen riskiä”, toteaa Luonto-Liiton metsäasiantuntija Lauri Kajander.

Lapinjärven valtionmetsät ovat pitkäaikainen kiistakohde. Vuoden 2015 alussa Luke aloitti keskustelut järjestöjen kanssa siitä, miten sovittaa yhteen luonnon ja geenivarojen monimuotoisuuden suojelu. Neuvotteluissa ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen hakkuiden tarpeellisuudesta.

“Geenivarojen suojelu olisi hyvin yhteensovitettavissa luonnon monimuotoisuuden suojelun kanssa. Nykyisen tutkimustiedon valossa luonnontilaiset metsät ovat vastustuskykyisempiä luonnontuhoille kuin käsitellyt metsät. Myös Luken tutkimuksista käy ilmi, että hakkuut lisäävät tuhoriskejä”, toteaa WWF Suomen metsäasiantuntija Annukka Valkeapää.

Valtio on sitoutunut kansainvälisin ympäristösopimuksin suojelemaan luonnon monimuotoisuutta. Lapinjärven valtionmetsät ovat ainutlaatuinen vanhojen kuusimetsien alue, jossa tunnetaan kymmeniä uhanalaisten lajien esiintymiä. Vain pieni osa Lapinjärven metsistä on suojeltu. Alueella pesii metsätalouden takia uhanalaistuneita lintulajeja ja alueen kääpä- ja jäkälälajisto on runsas.

“Luken selitys hakkuille on matkan varrella muuttunut useaan otteeseen. Vielä syksyllä 2015 niitä perusteltiin tutkimuksella, jolla oli tarkoitus selvittää hakkuiden vaikutusta taimimääriin ja geneettiseen vaihteluun. Vaikuttaa siltä, että tutkimuksen ja muiden tekosyiden varjolla halutaan vain toteuttaa hakkuut riippumatta siitä, kuinka järkevää tai tarpeellista se on”, huomauttaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Lisätietoja:
Annukka Valkeapää, metsäasiantuntija, WWF Suomi, p. 050 3055 086, annukka.valkeapaa@wwf.fi
Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puhelin 050 5323 219, paloma.hannonen@sll.fi
Lauri Kajander, metsävastaava, Luonto-liitto, p. 045 1179 610, lauri.kajander@luontoliitto.fi