Julkaistu

Maailman kymmenen halutuinta lajia

WWF julkaisee rankinglistan uhanalaisten lajien kaupasta

Tutut tiikerit ja norsut eivät ole enää yksin salakauppiaiden eniten himoitsemien uhanalaisten lajien listalla, vaan rinnalle ovat nousseet aasialaiset kala- ja puulajit.

WWF muistuttaa kansainvälisen CITES-kokouksen alla, että kasvi- ja eläinlajeilla käytävää kauppaa on säädeltävä tiukasti ja huomio on kohdistettava myös tuntemattomampien uhanalaisten lajien suojeluun.

Kaupankäynnin rattaisiin päätyy runsaat 350 miljoonaa luonnonvaraista eläin- ja kasviyksilöä vuodessa. Koko maailmassa kaupan rahalliseksi arvoksi on arvioitu useita miljardeja dollareita vuodessa. 166 maan edustajat kokoontuvat 2.-14.10. Bangkokiin uhanalaisten lajien kauppaa valvovan CITES-sopimuksen* 13. osapuolikokoukseen.

"Kauppa tunnetuilla uhanalaisilla lajeilla täytyy kieltää, mutta on myös muistettava, että varsin tuntemattomatkin lajit kärsivät kaupasta. WWF vaatii nyt kohdistamaan huomion kyhmyhuulikalan kaltaisiin lajeihin, jotta ne eivät koe pian samaa kohtaloa kuin esimerkiksi tiikerit ja intiannorsut, jotka ovat sukupuuton partaalla", sanoo tohtori Susan Lieberman, WWF:n kansainvälisen lajiensuojeluohjelman johtaja.

WWF:n tämän vuoden rankinglistalla ovat seuraavat kymmenen lajia, joista osasta on saatavilla kuvia tiedotusvälineiden tarpeisiin:

  • Kyhmyhuulikala (Cheilinus undulatus): Tätä koralliriutoilla elävää kalaa pyydystetään Itä-Aasian ravintoloihin, joissa ruokailijat valitsevat akvaariosta sen kalan, jonka he haluavat syödä. Herkun kysyntä on kohonnut tasaisesti, ja nykyisin se maksaa yli 100 $/kg. Tätä kalaa pyydetään liikaa, ja koska se on harvinainen ja hidas lisääntymään, kannat kärsivät pahasti. 
  • Ramin (Gonystylus spp.): Tätä trooppista kova- eli lehtipuuta, joka kasvaa Indonesiassa ja Malesiassa, käytetään biljardikeppeihin, koristelistoihin ja muihin vastaaviin sisustuselementteihin, oviin ja valokuvakehyksiin. Ramin kasvaa trooppisissa rämemetsissä, joista hakataan laittomasti puuta. Laittomat hakkuut uhkaavat myös näissä metsissä eläviä lajeja, kuten tiikereitä ja orankeja. 
  • Tiikeri (Panthera tigris): Viimeisen sadan vuoden aikana tiikereiden lukumäärä on vähentynyt 95 prosenttia. Luonnossa elää enää vajaat 5 000 tiikeriä. Tiikeriä uhkaavat salametsästys tiikerinluiden ja -nahkojen saamiseksi perinteisen kiinalaisen lääketieteen tarpeisiin sekä sen saaliseläinten metsästys. 
  • Valkohai (Carcharodon carcharias): Valkohai on suurin hailaji, jota metsästetään sen leukaluiden, hampaiden ja evien vuoksi. Niistä maksetaan kovia hintoja. Valkohaita uhkaa myös sivusaaliiksi joutuminen kalanverkkoihin. 
  • Iravadindelfiini (Orcaella brevirostris): Suurimmat uhkat tälle aasialaiselle delfiinilajille ovat tarttuminen kalaverkkoihin ja vahingoittuminen dynamiittikalastuksessa. Tämä delfiinilaji on kysyttyä tavaraa myös eläintarhoissa ja akvaarioissa, mutta laji on niin uhanalainen, että jopa hyvin rajoitettu kauppa vaarantaa sen selviytymisen. 
  • Aasiannorsu (Elephas maximus): Norsujen salametsästys norsunluun ja -lihan saamiseksi on monessa Aasian maassa vakava ongelma, kuten myös elinalueiden menetys. Laittoman norsunluun takavarikoinnit ovat lisääntyneet vuodesta 1995 lähtien, ja suurinta kysyntä on Kiinassa. 
  • Flynkilpikonna (Carettochelys insculpta): Tämä vain Papua-Uudessa-Guineassa esiintyvä makeanveden kilpikonna, jolla on eriskummallinen, törröttävä kärsä, on suosittu lemmikki kautta maailman ja kärsii kansainvälisestä lemmikkieläinkaupasta. Kilpikonnien pesistä ryöstetään usein niiden munat, jotka syödään tai myydään. 
  • Celebesinkakadu (Cacatua sulphurea): Näitä eksoottisen näköisiä lintuja on enää alle 10 000. Niiden hinnat ovat korkealla kansainvälisessä lemmikkieläinkaupassa. Indonesia, jossa keltatöyhtökakadut elävät, ehdottaa CITES-kokouksessa loppua lajin kansainväliselle kaupalle. 
  • Lehtihäntägekot (Uroplatus spp.): Lehtihäntägekot elävät Madagaskarilla. Näitä kaarnan näköisiä liskoja myydään hälyttäviä määriä lemmikeiksi. Niitä uhkaavat myös elinalueiden menetys ja pirstaloituminen. 
  • Aasialaiset marjakuuset (Taxus chinensis, T. cuspidata, T. fuana, T. sumatrana): Marjakuusia kaikkialla Aasiassa hakataan niiden kaarnan ja neulasten takia, koska ne sisältävät kemikaalia, jota käytetään eräässä syöpälääkkeessä (engl. valmistenimi Taxol). Jos puun hyödyntäminen jatkuu nykyistä kestämätöntä tahtia, pian lajista ei ole apua hyödylliseen lääkekäyttöön.

Tiedotusvälineiden käyttöön on saatavilla valokuvia.

Lisätietoja:
WWF Suomi/suojelujohtaja Jari Luukkonen, gsm 040 585 002, jari.luukkonen@wwf.fi
WWF Suomi/tiedottaja Laura Saarilahti, gsm 556 9860, laura.saarilahti@wwf.fi

Internet: www.panda.org/species/CITES, www.traffic.org/cop13/index.html, www.wwf.fi/cites
Valokuvia: https://intranet.panda.org/photos/albums/ext/index.cfm?action=list&alid=293. Sivulta ladattavia valokuvia koskevat tekijänoikeussäännöt, ja niitä voi käyttää vain tämän tiedotteen pohjalta tehtyjen artikkelien yhteydessä. Kuvaajatiedot on mainittava kuvien yhteydessä.

*CITES (the Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora) on valtioiden välinen sopimus, jonka tarkoitus on suojella uhanalaisia lajeja kaupalliselta pyynniltä. Se säätelee noin 30 000 uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin, niiden osien tai niistä valmistettujen tuotteiden kauppaa.