Maitovalaat vaarassa: Kemikaalit aiheuttavat sairauksia arktisilla alueilla

WWF:n uusi selvitys osoittaa, että vaaralliset kemikaalit ovat yhteydessä moniin eläinten terveysongelmiin myös arktisilla alueilla. Kemikaalit voivat häiritä esimerkiksi eläinten hormonitoimintaa ja immuunijärjestelmää sekä vaikuttaa eläinten A-vitamiinitasoon ja luuntiheyteen.

Suoraa syy-seuraussuhdetta on vaikea osoittaa juuri tietyn kemikaalin ja tietyn ongelman välillä. Silti monet eri tutkimukset puhuvat samaa kieltä: kemikaalit liittyvät moniin arkisten eläinten terveysongelmiin. Eläimiin on päässyt kertymään varsinainen kemikaali-coktail.

Sen lisäksi, että jo kielletyt kemikaalit kerääntyvät edelleen eläimiin, myös yhä käytössä olevat kemikaalit vaikuttavat arktisten alueiden eläimiin. WWF on erityisen huolestunut esimerkiksi yhä käytössä olevista bromatuista palonestoaineista ja perfluorattuista kemikaaleista, joita molempia löytyy muun muassa maitovalaista ja jääkarhuista.

Esimerkiksi maitovalaissa on havaittu loissairauksia ja muita tarttuvia tauteja, syöpää sekä vammoja, jotka kertovat lisääntymis- ja immuuniongelmista.

Arktisten alueiden muutenkin vaativissa olosuhteissa pienetkin muutokset voivat olla vakavia. Kemikaalien lisäksi ilmastonmuutos, lajien kantojen pienentyminen ja ravinnon väheneminen vaikeuttaa elämää arktisilla alueilla.

“Aikaa ei ole hukattavaksi. EU:n päättäjien on valittava nykyistä esitystä tiukempi REACH-asetus. Vastuun kemikaalien turvallisuudesta tulee olla yrityksillä. Yrityksen on pystyttävä todistamaan ennen kemikaalin käyttöönottoa, ettei se ole haitaksi ihmisille ja ympäristölle. Jos nykyistä REACH-esitystä ei tiukenneta toisella kierroksella, markkinoille pääsee edelleen tuhansia kemikaaleja, joiden turvallisuutta ei ole varmistettu”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen toteaa.

EU-parlamentin täysistunto äänesti REACH:sta ensimmäistä kertaa 17.11.2005. Joulukuussa Euroopan kilpailuministerit heikensivät esitystä niin, että esitys ei edes poistaisi vaarallisia kemikaaleja käytöstä, vaikka niille olisi olemassa turvallinen vaihtoehto.

“Kemikaaliteollisuuden lobbaus REACH:n heikentämiseksi oli ennätyksellisen kovaa ensimmäisen käsittelyn aikana. WWF pelkää, että pelottelukeinot kovenevat entisestään toisella kierroksella. Esimerkiksi viime viikolla Yhdysvallat ehätti eräiden muiden maiden kanssa varoittamaan, että REACH aiheuttaisi kehitysmaille liian suuret kulut ja siksi asetusehdotusta olisi heikennettävä entisestään”, Luukkonen kertoo.

WWF korostaa, että Yhdysvaltojen esittämät laskelmat perustuivat REACH:n vanhoihin versioihin. Todellisuudessa REACH:n kulut kehitysmaille olisivat paljon pienemmät, vain 50 miljoonaa dollaria 11 vuoden aikana. Sitä vastoin REACH:n hyödyt kehitysmaille olisivat huomattavat: se edistäisi kehitysmaiden mahdollisuuksia perustaa kansallisia kemikaalien valvontajärjestelmiä ja parantaisi työturvallisuutta ja ympäristönsuojelua kehitysmaissa.

Nyt käsillä on REACH:in ns. toinen kierros ja ratkaisevat äänestykset ovat Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana. EU:n parlamentin ympäristövaliokunnan pitäisi käsittellä REACH:ia heinäkuussa ja parlamentin täysistunnon äänestää siitä lokakuussa 2006. Ministerineuvoston käsittely on näillä näkymin joulukuun alussa. Jos parlamentti ja ministerit pääsevät REACH:sta sopuun, REACH voi astua voimaan alkuvuodesta 2007.

Lisätietoja:
WWF / suojelujohtaja Jari Luukkkonen, puh. 040585 0020, etunimi.sukunimi@wwf.fi
WWF / viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666, etunimi.sukunimi@wwf.fi

Lisätietoja verkossa:
-“Killing them softly. Health effects in arctic wildlife linked to chemical exposures” – WWF:n englanninkielinen selvitys kemikaalien terveysvaikutuksista arktisiin eläimiin.
–Tiivistelmä selvitykseksestä.

Lisätietoa kemikaaleista ja arktisista eläimistä

• Maitovalaat & kemikaalit: Jotkut Kanadan rannikon maitovalaat ovat niin saastuneita, että niiden ruhoja käsitellään ongelmajätteinä. Maitovalaista löytyy monia kemikaaleja, kuten yhä käytössä olevia bromattuja palonestoaineita ja perfluorattuja kemikaaleja. Maitovalaat kärsivät loisinfektioista ja muista tarttuvista taudeista, syövistä (etenkin suolistosyövistä) sekä lisääntymis- ja immuniteettiongelmista.

• Jääkarhut & kemikaalit: Jääkarhut ovat petoeläiminä ravintoketjun huipulla, minkä takia niihin kertyy erityisen paljon kemikaaleja, mm. yhä käytössä olevia bromattuja palonestoaineita ja perfluorattuja kemikaaleja. Jääkarhujen kemikaalipitoisuudet on yhdistetty immuunijärjestelmän ja hormooni- ja A-vitamiinitason muutoksiin sekä alentuneeseen luuntiheyteen. Perfluorattujen kemikaalien vaikutusta jääkarhuihin ei ole vielä tutkittu, mutta jyrsijöillä perfluoratut kemikaalit on yhdistetty vastasyntyneiden kuolemiin, hengityselinten sairauksiin ja hermostollisiin muutoksiin sekä kaloilla lisääntymisongelmiin ja hormonimuutoksiin.

• Hylkeet ja merileijonat & kemikaalit: Hylkeistä ja merileijonista on löydetty PCB-yhdisteitä, organokloorisia torjunta-aineita kuten DDT:tä, metalleja sekä yhä käytössä olevia bromattuja palonestoaineita ja perfluorattuja kemikaaleja. Vaikutuksiksi on havaittu esimerkiksi luurangon epämuodostumia, lisämunuaisongelmia, kohdun ahtaumia, lisääntymisongelmia, ihosairauksia, syöpiä ja muutoksia A-vitamiini- ja kilpirauhashormonitasoissa.

• Bromattuihin palonestoaineisiin kuuluvat PBDE-palonestoaineet (polybromatut difenyylieetterit) ovat kemialliselta rakenteeltaan kielletyn PCB:n kaltaisia. Yhä sallittuja ja käytössä olevia PBDE-palonestoaineita käytetään sähkölaitteissa, rakennusmateriaaleissa, polyuretaanissa, kodintekstiileissä ja huonekaluissa. Ne ovat pysyviä ja biokertyviä, ja monet niistä ovat hormonihäiritsijöitä.

• Perfluoratut kemikaalit eli PFC-yhdisteet ovat niin sanottuja non-stick kemikaaleja, joita on esimerkiksi teflonpannuissa, kosteussuoja-aineissa ja kosteussuojatuissa vaatteissa. Hiljattain on saatu tietoa yhdisteiden mahdollisesta kehitykseen, lisääntymiseen ja kehon toimintaan kohdistuvasta myrkyllisyydestä. Ne ovat myös mahdollisesti karsinogeenejä.

• Arktisten alueiden lajeilla, kuten jääkarhuilla, hylkeillä ja valailla on paksu rasvakerros suojana kylmyyttä vastaan. Koska nämä eläimet ovat pitkäikäisiä ja koska monet kemikaalit kertyvät rasvakudokseen, nämä arktiset nisäkkäät ovat erittäin haavoittuvia kemikaalien vaikutuksille. Nämä eläimet käyttävät rasvakudostaan hyödykseen talviunien ja imetyksen aikana, jolloin kemikaalit rikastuvat veressä, sisäelimissä ja jäljellä olevassa rasvakudoksessa. Poikaset joutuvat alttiiksi kemikaaleille imetyksen kautta kehitysvaiheeltaan herkässä iässä.

• WWF julkaisi helmikuussa selvityksen kemikaalipitoisuuksista arktisissa eläimissä. Nyt julkaistu selvitys keskittyy terveysvaikutusten raportointiin.