Mediatiedotteet | 14/08/2014

Merikotkakannan kehityksessä selvää alueellista vaihtelua

Suomen merikotkat saivat tänä kesänä ennätysmäärän poikasia, mutta kannan kehityksessä ja pesinnän onnistumisessa oli selvää alueellista vaihtelua. 

Perinteisillä vahvimman pesimäkannan alueilla Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Merenkurkussa merikotkakannan kasvu vaikuttaa tasaantuneen. Tämän vuoden erikoispiirre on Lapin merikotkien pesinnän poikkeuksellisen hyvä onnistuminen: tavallista useampi pari sai jopa kaksi poikasta, mikä selittää suurelta osin Lapin kasvanutta poikastuottoa.

WWF Suomen merikotkatyöryhmän inventoijat löysivät tänä vuonna yhteensä 445 asuttua merikotkan pesää, joista pesintä onnistui 279:ssä. Poikasia syntyi 449 kappaletta, mikä on ennätysmäärä.

Lapin merikotkaseurannan aluevastaava, ylitarkastaja Tuomo Ollila Metsähallituksesta, toteaa alueen pesintätuloksen olevan tarkastushistorian paras.

”Ennen kaikkea jo tunnettujen reviirien pesintämenestys oli huomattavasti parempi kuin vuonna 2013. Lapissa varttui peräti 21 merikotkan poikasta enemmän kuin viime vuonna. Pari uuttakin reviiriä löytyi, ja osa jäi varmasti myös löytymättä.”

Uusia reviireitä on löydetty myös sisämaasta, muun muassa Kymenlaaksosta, Satakunnasta ja Pohjois-Karjalasta.

”Merkit viittaavat siihen, että merikotkat voivat asettua lähes minne tahansa Suomessa”, sanoo WWF:n Suomalaisen luonnon ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Merikotkat varttuvat sukukypsiksi noin viisivuotiaina. Vuonna 2009 WWF:n merikotkatyöryhmä aloitti yhteistyössä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa hankkeen, jossa merikotkia seurataan satelliittilähettimillä. Periaatteessa ensimmäiset vuonna 2009 poikasina lähettimillä varustetut merikotkat Junnu, Ivar, Meri ja Tuuli olisivat voineet pesiä jo tänä vuonna. Näin ei kuitenkaan vielä käynyt.

WWF Suomen merikotkatyöryhmä on toiminut vuodesta 1973 alkaen, jolloin poikasia kuoriutui vain viisi. Onnistuneen suojelutyön ansiosta kasvava merikotkakanta on yksi Suomen luonnonsuojelutyön menestystarinoista.

Lisätietoja:

Suomalaisen luonnon ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, puh. 0400 168 939

Ylitarkastaja Tuomo Ollila, Metsähallitus, puh. 0400 241 448

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 23/04/2024

WWF:n kysely: 85 prosenttia ihmisistä haluaa kiellon ker­ta­käyt­tö­muo­vi­tuot­teil­le

YK jatkaa tänään neuvotteluja globaalin muovijäteongelman ratkaisemiseksi. WWF vaatii sitovaa muovijätesopimusta, johon kirjataan maailmanlaajuiset kiellot haitallisimmille muoveille, sopimuksen toteuttamisen seurantamekanismi ja tukea matalatuloisille maille.
Lue lisää
Uutiset 24/04/2024

WWF:n Luontoliven suo­sik­ki­lä­he­tys avautui – Kameran edessä köl­löt­te­le­vät itä­me­ren­nor­pat osal­lis­tu­vat tie­tä­mät­tään tut­ki­muk­seen

Itämerennorpat aloittavat taas jokakeväisen karvanvaihdon, jolloin norppien köllöttelyä pääsee seuraamaan WWF:n Luontolivessä. Kameran edessä voi parhaimmillaan nähdä jopa kymmeniä itämerennorppia yhtä aikaa. Turun ammattikorkeakoulu hyödyntää livelähetystä itämerennorppien yksilöntunnistukseen ja kannanarvioon.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää