Merikotkan pesäpuu kaadettu Kustavissa
Kustavissa on paljastunut merikotkan pesäpuun kaato. Samalla on kaadettu kaikki pesää ympäröivät männyt, vaikka pesä on ollut viranomaisten tiedossa ja rauhoitettu. Paikalla pesineen merikotkaparin pesintä epäonnistui tänä vuonna.
Kustavin pesäpuun kaato selvisi vuosittaisen merikotkien pesien tarkastamisen yhteydessä. WWF:n merikotkatyöryhmä havaitsi, että kaadetun pesäpuun ohella Kustavin merikotkaparin niin sanottu vaihtopesä on tyhjä. Merikotkalla voi olla useita vaihtopesiä, joita se käyttää vuoron perään eri vuosina.
Merikotka on uhanalainen laji ja nauttii Euroopan unionin erityisesti suojeltavan lajin suojaa. Kustavissa on WWF:n mielestä rikottu kahta lakia ja poikettu suomalaisen metsäsertifikaatin (FFSC) vaatimuksista kahden kriteerin osalta.
Metsälain mukaan metsänhoidossa on noudatettava luonnonsuojelulain määräystä olla kaatamatta ison petolinnun pesäpuuta. Luonnonsuojelulain mukaan säännöllisesti käytetty pesä on rauhoitettu. Kustavin merikotka pesi kaadetussa pesäpuussa viimeksi vuonna 2005. Vuonna 2006 se pesi läheisellä vaihtopesällä. Kaadetun puun pesä olisi voinut olla käytössä vielä pitkään, ja vaikka pesä olisi tippunutkin, pari olisi voinut rakentaa puuhun uuden pesän. Esimerkiksi Houtskärissä tunnetaan merikotkan pesä, joka on ollut puussa yli 50 vuotta, välillä käyttämättömänä ja nyt taas onnistuneesti pesittynä.
FFCS-metsäsertifikaatti vaatii, että metsätalouden toimenpiteissä turvataan uhanalaisten lajien elinpaikat, jätetään säästöpuita 5–10 kappaletta hehtaarille ja säästetään petolintujen pesäpuut. Kustavissa sertifikaattia ovat rikkoneet niin siihen sitoutuneet metsäviranomaiset kuin hakkuun suorittanut metsäyhtiö ja maanomistaja. Maanomistaja on kuitenkin toiminut viranomaisten ohjeiden mukaan. Tapaus on osoitus metsätalouden oman sertifikaattijärjestelmän ongelmista ja siitä, ettei nykyinen sertifikaatti turvaa edes lain määräämää luonnonsuojelua. WWF Suomi pitää FFCS-sertifioinnin ympäristövaatimuksia yleisesti riittämättöminä. Uhanalaisten lajien esiintymisen turvaamisen lisäksi puutteita on muun muassa arvokkaiden luontokohteiden rajaamisessa, säästöpuissa ja vesistöjen suojavyöhykkeissä.
Kustavin merikotkan pesäpuun kaato ja toimijoiden vastuut halutaan selvittää perusteellisesti tuomioistuimen kautta. Pesäpuu kaadettiin vastoin lakia ja asianomaisten viranomaisten tieten. WWF:n tietojen mukaan paikallinen metsänhoitoyhdistys ja hakkuun suorittanut yritys kysyivät paikalliselta ympäristöviranomaiselta neuvoa pesäpuun huomioimiseksi hakkuissa. WWF:n pyynnöstä huolimatta ympäristöviranomaiset eivät ole tähän mennessä selvittäneet, miksi tilanne johti pesäpuun kaatoon. WWF:n mielestä metsäsertifiointi velvoittaisi petolinnun pesäpuun säästöön eikä viranomaisen ”lupa” voi sallia selkeän pesäpuun kaatoa, jos omistaja ja metsätoimijat ovat hyväksyneet sertifioinnin ehdot.
Yleensä merikotkan pesintä onnistuu hyvin myös metsätalouden piirissä. Osa merikotkista pesii vanhoissa ja koskemattomissa metsissä, mutta osa uusista reviireistä syntyy esimerkiksi harvennushakkuiden järeisiin jättöpuihin. Pesintä onnistuu, jos metsänhoitotoimet ajoitetaan pesimäajan ulkopuolelle ja pesän lähiympäristö jätetään koskematta. Merikotkaan ei ole viime aikoina juurikaan kohdistunut vainoa.
WWF:n vuonna 1973 alkanut työ merikotkien suojelemiseksi on luonnonsuojelullinen menestystarina. Projektin alkaessa merikotka oli sukupuuton partaalla, mutta sen kanta alkoi vahvistua suojelutoimien ansiosta, ja nyt merikotkat saavat yli 200 poikasta vuodessa. Vapaaehtoistyötä merikotkan hyväksi tehdään vuosittain tuhansia tunteja.
Lisätietoja:
Jouko Lehtonen, WWF:n merikotkatyöryhmä (Lounais-Suomi), gsm 0400 243689
suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF, gsm 040585 0020