© Wild Wonders of Europe Widstrand / WWF
Julkaistu

Merikotkan poikasia syntyi ennätysmäärä

Suomessa syntyi tänä vuonna yli 550 merikotkan poikasta. Tiedot perustuvat WWF:n merikotkatyöryhmän tekemiin laskentoihin. Kanta on kasvanut niin paljon, että merikotkaa ei luokitella enää uhanalaiseksi.

Merikotka on yleistynyt koko Suomessa. Tänä vuonna merikotkia syntyi ennätysmäärä: WWF:n merikotkatyöryhmän vapaaehtoiset laskivat 558 poikasta. Todellisuudessa syntyneiden poikasten lukumäärä on hieman suurempi, sillä kaikkia poikasia ei löydetä. Edellinen poikasennätys oli vuodelta 2017, jolloin työryhmä laski 502 poikasta.

”Pesivien merikotkaparien lukumäärä ei ole kasvanut viime vuosina. Se tarkoittaa, että tämän vuoden ennätyksellinen poikasmäärä johtuu hyvistä pesimäolosuhteista”, WWF:n merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki sanoo.

Rannikkoalueilla ja saaristossa merikotkakannan kasvu on pysähtynyt. Myös Pohjois-Suomessa kanta on vakaa. Suomenlahdella ja Etelä- ja Keski-Suomen sisämaassa paljastuu vuosittain joitakin uusia pesimäpaikkoja. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnista ei tunneta lainkaan merikotkan pesiä.

Merikotka ei ole enää uhanalainen – vastuu kannan seurannasta siirtyy WWF:ltä Sääksisäätiölle

Merikotka rauhoitettiin 1920-luvulla. Rauhoituksesta huolimatta merikotkia vainottiin aina 1950-luvulle saakka pesintää häiritsemällä, pesäpuita kaatamalla ja lintuja ampumalla. 1960-luvulla havaittiin, että pesivien lintujen lisääntymiskyky oli alentunut ympäristömyrkkyjen takia, ja esimerkiksi vuonna 1975 kuoriutui ainoastaan neljä poikasta.

WWF perusti työryhmän merikotkan pelastamiseksi vuonna 1972. Työryhmä, joka koostuu asiantuntijoista ja innokkaista lintuharrastajista, alkoi tehdä valistustyötä ja suojella pesäpaikkoja yhdessä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Kenties tärkein yksittäinen toimi merikotkan pelastamisessa on ollut työryhmän aloittama talviruokinta, jonka avulla kotkille tarjottiin myrkytöntä ravintoa.

Vaikka talviruokinta auttoi ja myrkyt kiellettiin, merikotkakannalla kesti kauan toipua niistä. Poikasten määrä lähti selvään kasvuun 1980-luvulla, ja työryhmä lopetti talviruokinnan 20 vuotta sitten. Merikotka poistettiin aiemmin tänä vuonna Suomen uhanalaisten lajien listalta ja luokiteltiin elinvoimaiseksi lajiksi.

Koska merikotka ei ole enää uhanalainen, WWF ei käytä jatkossa enää yhtä paljon resursseja sen suojeluun. Vastuu merikotkakannan seurantaan ja suojeluun liittyvästä kenttätyöstä on siirtymässä WWF:ltä Sääksisäätiölle. Säätiön hallituksessa on jo nykyisellään merikotkatyöryhmän edustaja ja kokoonpanoa tullaan täydentämään. Metsähallitus vastaa merikotkainventoinnista Lapissa.

 

 Wild Wonders of Europe / Staffan Widstrand / WWF

Mihin tarinaan sinä haluat kuulua?

WWF-kummina apusi menee aina sinne, missä tarve on suurin.

Liity jo tänään

”Se, että merikotka luokitellaan nyt elinvoimaiseksi, on hieno palkinto niille sadoille vapaaehtoisille, jotka ovat auttaneet lajin pelastamisessa. Merikotkan pelastaminen on huikea menestystarina, ja haluan kiittää kaikkia sen suojeluun osallistuneita ihmisiä täydestä sydämestäni”, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

”WWF:n merikotkatyöryhmän tarina on vailla vertaansa suomalaisen luonnonsuojelun historiassa. Vaikka WWF:n työ on nyt tehty, merikotkakannan seurantaa on tärkeä jatkaa. Kannan kehitystä ja merikotkan pesimämenestystä seuraamalla saadaan viranomaisten käyttöön todella arvokasta tietoa ympäristön ja Itämeren tilasta”, WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander sanoo.

Merikotkan pesintään viittaavista havainnoista pyydetään ilmoittamaan sähköpostilla osoitteeseen merikotka@wwf.fi.