Merikotkien poikaset laskettiin jälleen – kanta ei kasva enää ”perinteisillä” alueilla
Suomessa syntyi tänä vuonna noin 450 merikotkan poikasta. Lukumäärä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä vuosina. Tiedot perustuvat WWF:n merikotkatyöryhmän tekemiin laskentoihin. Uutisarvoista on, että kannan kasvu on pysähtynyt monilla saaristo- ja rannikkoalueilla.
Merikotkien määrä on lisääntynyt pitkään koko Suomessa, ja Suomenlahdella ja Perämerellä kanta kasvaa edelleen. Kannan kasvu näyttää kuitenkin hiipuneen lajin tärkeimmillä esiintymisalueilla Ahvenanmaalla, Saaristomerellä, Satakunnassa ja Merenkurkussa.
“Vakaan kannan alueilla reviirejä autioituu ja uusia syntyy suunnilleen yhtä paljon. Ravinnon saatavuus yleensä rajoittaa kannan kasvua”, WWF:n merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki sanoo.
Sisämaasta paljastuu vuosittain joitakin uusia merikotkan reviireitä, ja esimerkiksi Pohjois-Savosta löydettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa poikasia. Sisämaassa kanta on kuitenkin edelleen hyvin harva: muun muassa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan järvimaakunnista ei tunneta lainkaan merikotkan pesiä.
”Tulevina vuosina uusia reviirejä on odotettavissa etenkin alueille, joilla kanta on tähänkin asti kasvanut sekä maakuntiin, joista ei tänä vuonna löydetty asuttuja pesiä”, Lokki sanoo.
Merikotkakannan seurannan järjestää WWF:n merikotkatyöryhmä, jonka vapaaehtoiset inventoijat käyvät vuosittain läpi yli tuhat vihjettä ja ennestään tunnettua pesäpaikkaa. Lapissa Metsähallitus osallistuu merkittävällä panoksella inventointiin.
Merikotkaa vainotaan edelleen
Merikotka on maamme suurin petolintu. 1970-luvulla laji oli Suomessa sukupuuton partaalla: esimerkiksi vuonna 1975 poikasia kuoriutui ainoastaan neljä.
Merikotkaa on vainottu kautta aikojen. Vaikka vaino on vähentynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi, on tänä vuonna tullut ilmi tapauksia, joissa merikotkia on ammuttu ja niiden pesäpuita kaadettu. Merkittävimmät tunnetut kuolinsyyt ovat tällä hetkellä kuitenkin lyijymyrkytykset, reviiritappelut ja sähkölinjoihin lentäminen.
”Merikotka kertoo meille tärkeää tietoa Itämeren tilasta, sillä huippupetona se reagoi ensimmäisten joukossa ympäristömyrkkyjen lisääntymiseen. Viisikymmentä vuotta sitten merikotkakannan romahdus Itämeren rannikoilla paljasti DDT:n ja PCB:n myrkyttäneen meren ravintoketjuja. Nyt seurataan tarkasti etenkin lyijyn esiintymistä merikotkissa. Merikotkien sairastuminen on kahtena viime talvena tuonut päivänvaloon myös lintuinfluenssan ajoittaisen leviämisen Suomeen”, WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander sanoo.
Terveydentilaltaan heikentyneitä ja kuolleina löydettyjä merikotkia tutkimalla saadaan tärkeää tietoa ympäristön tilasta, joka saattaa vaikuttaa myös ihmisten altistumiseen samoille taudeille ja ympäristömyrkyille. Kuolleena löydetyt merikotkat toimitetaan Eviraan muun muassa myrkkyanalyysejä varten.
Pesintään viittaavista merikotkahavainnoista ja poikkeavasti käyttäytyvistä tai kuolleista merikotkista pyydetään ilmoittamaan sähköpostitse osoitteeseen merikotka@wwf.fi
Lisätietoja:
seurantavastaava Heikki Lokki, WWF:n merikotkatyöryhmä, 050 552 5422
puheenjohtaja Jouko Högmander, WWF:n merikotkatyöryhmä, 0400 826 440
Aluevastaavat
Ahvenanmaa: Torsten Stjernberg, 040 770 5979
Varsinais-Suomi: Sami Lyytinen, 044 907 2063
Suomenlahti: Hannu Ekblom, 040 765 3602
Satakunta: Seppo Keränen, 0400 151 353
Pohjanmaan sisämaa: Seppo Ojala, 0400 342 711
Merenkurkku: Juhani Koivusaari, 0400 881 349
Lappi, Perämeri ja Koillismaa: Tuomo Ollila, 0400 241 448
WWF:n merikotkatyöryhmä on toiminut vuodesta 1973 alkaen. Työryhmän tekemän sinnikkään suojelutyön ansiosta laji onnistuttiin pelastamaan. Sinnikkään suojelutyön ansiosta laji onnistuttiin pelastamaan. Viime vuonna julkaistu raportti Merikotkien puolesta – WWF:n merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival kertoo yksityiskohtaisesti yhdestä maamme historian sykähdyttävimmistä luonnonsuojelun menestystarinoista.