Julkaistu

Merikotkille lähes ennätysmäärä poikasia

Suomen merikotkakanta vahvistuu vakaasti. WWF:n merikotkatyöryhmän laskentojen mukaan merikotkat ovat saaneet tänä kesänä 314 poikasta. Vaikka tulos jää hieman alle viime vuoden ennätyksen, voidaan sitä pitää erinomaisena.

WWF:n merikotkatyöryhmän keräämien tietojen mukaan maamme merikotkat ovat saaneet tänä vuonna 314 poikasta. Poikasmäärä on toiseksi suurin koko 1970-luvulla alkaneen suojelutyön aikana. Viime vuonna poikasia varttui 349. ”Edellytykset vieläkin parempaan tulokseen olivat myös tänä vuonna olemassa, mutta eri syyt kuten kylmä talvi saattoi aiheuttaa sen että noin satakunta pesinnöistä oli epäonnistuneita”, toteaa WWF:n merikotkatyöryhmän sihteeri Ismo Nuuja.

Kuluvan pesintäkauden aikana asuttuja merikotkan reviirejä todettiin yhteensä 336 kappaletta, mutta vain hieman runsaat 60 prosenttia eli 209 merikotkaparia onnistui pesinnässään. Vuonna 2009 onnistuneita pesintöjä oli 230. Kun poikasia on paljon, vaihtelee niiden koko myös runsaasti. ”Joillakin pesillä saattoi toukokuun lopulla olla 5-kiloinen jäkättäjä, mutta samaan aikaan lähialueella toisessa pesässä lojui vain 200 grammaa painava untuvikko”, kuvaa Ismo Nuuja.

Viime vuosina uusia haasteita merikotkalle on tuonut tuulivoiman kiihtyvä rakentaminen. Merikotkat voivat erityisen helposti törmätä tuulivoimalan lapaan, mikäli turbiini on sijoitettu harkitsemattomasti sen pesimäalueelle. Toukokuun lopulla WWF julkaisi ohjeen mahdollisten merikotkien törmäysten estämiseksi (Ohje merikotkien huomioon ottamiseksi tuulivoimaloita suunniteltaessa, WWF Suomi 2010). WWF kannattaa tuulivoiman rakentamista, mutta edellyttää, että paikat valitaan erityisellä huolella uhanalaisia lajeja kunnioittaen.

WWF Suomen merikotkatyöryhmä on toiminut vuodesta 1973 alkaen, jolloin poikasia kuoriutui vain viisi. Merikotkakanta on vahvistunut onnistuneiden suojelutoimien ansiosta. Sadan poikasen raja rikkoutui vuonna 1997, ja yli 200 poikasen syntymästä saatiin iloita vuonna 2003. Työ jatkuu edelleen haasteellisena ja monipuolisena. Viimeisen vuoden ajan merikotkia on voitu seurata myös internetin kautta, kun viime kesänä satelliittilähettimillä varustetut neljä merenkurkkulaista nuorta kotkaa on seikkaillut ympäri Pohjolaa.

Merikotkien pesintä Suomessa vuonna 2010

Pesintäalue

Asuttuja reviirejä

Onnistuneita pesintöjä

Poikasia (kpl)

Uusimaa

19

13

23

Varsinais-Suomi

93

58

91

Ahvenanmaa

100

57

85

Satakunta

17

12

19

Häme

1

1

1

Pohjois-Karjala

1

1

1

Merenkurkku

53

35

55

Koillismaa

7

5

6

Kymi

1

0

0

Lappi

40

25

31

Perämeri

4

2

2

Yhteensä

336

209

314

Merikotkien poikasmäärän kehitys Suomessa vuosina 2000–2010

2000 = 172
2001 = 165
2002 = 192
2003 = 205
2004 = 229
2005 = 252
2006 = 237
2007 = 245
2008 = 263
2009 = 349
2010 = 314

Lisätietoja:
Ahvenanmaa, Kymi ja Uusimaa: Hannu Ekblom, gsm 040 765 3602
Oulun ja Lapin läänit: Tuomo Ollila, gsm 0400 241 448
Merenkurkku: Juhani Koivusaari, gsm 0400 881 349
Satakunta: Seppo Keränen, gsm 0400 151 353
Varsinais-Suomi: Sami Lyytinen, gsm 040 558 6097 ja Jouko Högmander, gsm 0400 826 440
Merikotkatyöryhmän sihteeri: Ismo Nuuja, gsm 0400 876 469

Ohje merikotkien huomioon ottamiseksi tuulivoimaloita suunniteltaessa (pdf-tiedosto)

Kuvapyynnöt:
Kristiina Tolvanen, WWF Suomi, (09) 7740 1040


Havsörnarnas ungar nära rekordantal

Finlands havsörnsstam förstärks stadigt. Enligt beräkningar gjorda av WWF:s havsörnsgrupp har havsörnarna fått 314 ungar under denna sommar. Även om resultatet är lägre än förra årets rekord kan det betraktas som utomordentligt.

Enligt uppgifter insamlade av WWF:s havsörnsgrupp har vårt lands havsörnar i år fått 314 ungar. Antalet ungar är det näst största under tiden för skyddsarbetet som började på 1970-talet. Förra året började 349 ungar växa. ”Även i år fanns förutsättningar för ett ännu bättre resultat, men olika orsaker, såsom den kalla vintern, kan ha medfört ett hundratal misslyckade häckningar”, konstaterar Ismo Nuuja sekreterare för WWF:s havsörnsgrupp.

Under den pågående häckningsperioden konstaterades 336 bebodda havsörnsrevir, men endast drygt 60 procent, dvs. 209 havsörnspar lyckades med häckningen. År 2009 skedde 230 lyckade häckningar. När det finns många ungar förekommer även stora variationer i deras storlek. ”Vissa bon kunde i slutet av maj ha en unge på 5 kilo medan en unge i ett närliggande bo kunde vara en dununge på 200 gram”, berättar Ismo Nuuja.

Under de senaste åren har den utökade vindkraften inneburit nya utmaningar för havsörnen. Havsörnarna kan väldigt lätt kollidera med vindkraftverkens propellrar om turbinen har placerats oeftertänksamt på fågelns häckningsområde. I slutet av maj publicerade WWF anvisningar om hur sådana kollisioner kan förhindras (Anvisningar för hur havsörnen bör beaktas vid planering av vindkraftverk, WWF Finland 2010). WWF stödjer utbyggande av vindkraft men förutsätter att platserna väljs med omsorg och hänsyn för hotade arter.

WWF Finlands havsörnsgrupp har varit verksam sedan 1973 då endast fem ungar kläcktes. Havsörnsstammen har förstärkts tack vare lyckade skyddsåtgärder. År 1997 kläcktes mer än hundra ungar och år 2003 kunde vi glädja oss över ett antal som översteg två hundra. Det utmanande och mångsidiga arbetet fortsätter. Under det senaste året har havsörnarna dessutom kunnat följas via Internet, då fyra unga örnar från Norra Kvarken utrustade med satellitsändare har varit på äventyr runt om i Norden sedan förra sommaren.

Havsörnarnas häckning i Finland år 2010

Häckningsområde

Bebodda revir

Lyckade häckningar

Ungar (st)

Nyland

19

13

23

Egentliga Finland

93

58

91

Åland

100

57

85

Satakunda

17

12

19

Tavastland

1

1

1

Norra Karelen

1

1

1

Norra Kvarken

53

35

55

Koillismaa

7

5

6

Kymmene

1

0

0

Lappland

40

25

31

Bottenviken

4

2

2

Totalt

336

209

314

Utveckling i antalet havsörnsungar under åren 2000–2010

2000 = 172
2001 = 165
2002 = 192
2003 = 205
2004 = 229
2005 = 252
2006 = 237
2007 = 245
2008 = 263
2009 = 349
2010 = 314

Mer information:
Åland, Kymmene och Nyland: Hannu Ekblom, gsm 040 765 3602
Uleåborgs och Lapplands län: Tuomo Ollila, gsm 0400 241 448
Norra Kvarken: Juhani Koivusaari, gsm 0400 881 349
Satakunda: Seppo Keränen, gsm 0400 151 353
Egentliga Finland: Sami Lyytinen, gsm 040 558 6097 och Jouko Högmander, gsm 0400 826 440
Havsörnsgruppens sekreterare: Ismo Nuuja, gsm 0400 876 469

Anvisningar för hur havsörnen bör beaktas vid planering av vindkraftverk (pdf på finska)

Bildförfrågningar:
Kristiina Tolvanen, WWF Suomi, (09) 7740 1040