Hiitolanjoen Kangaskoski_pääkuva © Kari Kosonen
Julkaistu

Merkittävä suojeluvoitto: Hiitolanjoki vapautuu vaellusesteistä

Äärimmäisen uhanalaisen Laatokan järvilohen elämän edellytykset parantuvat roimasti, kun sen pääsyn lisääntymisalueille estävät voimalaitospadot puretaan Hiitolanjoesta ja kosket palautetaan luonnontilaisiksi. WWF oli jo 20 vuotta sitten mukana poistamassa vaellusesteitä Hiitolanjoesta ja osallistuu nyt suurtyön rahoittamiseen.

Venäjän ja Suomen rajan yli virtaavan Hiitolanjoen kolmeen voimalaitokseen on useiden vuosien ajan yritetty saada kalateitä alueen luonnonvaraisen järvilohikannan pelastamiseksi. Yritykset voidaan vihdoin lopettaa, sillä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on tehnyt sopimuksen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten lunastamisesta. Niiden välissä oleva Lahnasenkosken voimalaitos on jo säätiön omistuksessa.

Etelä-Karjalan liitto
© Etelä-Karjalan liitto
Pato Hiitolanjoessa.

Kaikki kolme patoa puretaan, ja niiden alta vapautuvat kosket kunnostetaan mahdollisimman luonnontilaisiksi. Hiitolanjoen vapauttaminen auttaa äärimmäisen uhanalaista Laatokan järvilohta, jonka Suomen-puoleiset lisääntymisalueet jäivät voimalaitospatojen taakse lähes sata vuotta sitten.

”Vesiin rakennetut esteet ovat suurin syy vaelluskalojemme uhanalaisuuteen. Hiitolanjoki vapautuu vaellusesteistä kokonaan, kun kaikki kolme isoa patoa puretaan. Kyseessä on sekä kokoluokaltaan että merkitykseltään täysin ainutlaatuinen padonpurkuprojekti Suomessa”, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.

Etelä-Karjalan liitto
© Etelä-Karjalan liitto
Hiitolanjoen vapaata osuutta.

”Hiitolanjoen vapautuminen on hieno menestystarina, jonka eteen myös WWF on pitkään toiminut. Olimme parikymmentä vuotta sitten rahoittamassa vedenalaisten rakenteiden purkamista rajavyöhykkeellä, ja nyt saamme olla mukana, kun joki vapautuu vaellusesteistä kokonaan. Nostan hattuani paikallisille toimijoille, jotka ovat väsymättömästi ajaneet Hiitolanjoen vapautumista kaikkien näiden vuosien ajan”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Pienten voimalaitosten purkamisella valtava hyöty uhanalaiselle virtavesiluonnolle

Hiitolanjoesta purettavat voimalaitokset ovat niin pieniä, ettei niillä ole käytännön merkitystä Suomen energiantuotannolle*. WWF:n tavoitteena on, että tulevaisuudessa vesistämme puretaan turhat, käytöstä poistuneet ja energiantuotannolle merkityksettömät voimalat uhanalaisten vaelluskalakantojen palauttamiseksi.

”Hiitolanjoen vapauttaminen on merkittävä ensiaskel vesiympäristölle haitallisesta mutta energiantuotannon kannalta tarpeettomasta minivesivoimasta luopumisessa. Jos kaikki alle viiden megawatin tehoiset vesivoimalaitokset poistetaan, vesivoimapadoista vapautuu 18 kokonaista vesistöä eli tuhansia kilometrejä elinympäristöä uhanalaisille vaelluskaloille”, Vilhunen sanoo.

Etelä-Karjalan liitto
© Etelä-Karjalan liitto
Hiitolanjoen historiaa ja nykytilaa esitellään WWF:n osatuottamassa dokumenttielokuvassa Concrete Reasons.

Koskien kunnostaminen aloitetaan heti tänä kesänä. Kokonaisuudessaan patojen purkamiseen ja koskien ennallistamiseen kuluu kuitenkin useampi vuosi. WWF ja Lassi Leppinen Säätiö ovat yhdessä ennallistamistyön merkittävin osarahoittaja julkisrahoituksen jälkeen.

Lisätiedot:

Ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, WWF, 040 550 3854, sampsa.vilhunen@wwf.fi

Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF, 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi

*Samanlaisia tuotannoltaan alle yhden megawatin tehoisia laitoksia on 40 prosenttia Suomen aktiivisista vesivoimaloista, mutta ne tuottavat yhdessä vain 0,2 prosenttia koko maan vuosittaisesta sähköntuotannosta.

Hiitolanjoen historiaa ja nykytilaa esitellään WWF:n osatuottamassa dokumenttielokuvassa Concrete Reasons.

Etelä-Karjalan liiton tiedote: Hiitolanjoen voimalapadot puretaan ja kosket ennallistetaan – lohille väylä auki Suomen latvavesille.

Lue lisää Hiitolanjoen ennallistamisesta (pdf)