Julkaistu

Metsähallitus ja WWF: Valkoselkätikoilla taas hyvä pesintävuosi

Metsähallituksen, WWF:n ja alueellisten ympäristökeskuksien selvityksissä varmistettiin tänä kesänä 46 valkoselkätikan pesintää. Viime vuonna pesintöjä todettiin yhtä paljon, mutta nyt reviirien yhteismäärä lisääntyi yli kymmenellä. Pesivä kanta oli pohjalukemissa vuonna 1994; tuolloin pesiä löytyi vain 11.

”Valkoselkätikkakanta elpyy pikkuhiljaa! Kahden viime pesimäkauden hyvä poikastuotto ja mittavat vaellukset idästä heijastuvat hienoisena kannan kasvuna ja uudisreviirien määrän lisääntymisenä. Suomen valkoselkätikat ovat kuitenkin edelleen äärimmäisen uhanalaisia ja tarvitsevat suojelutoimia selviytyäkseen. Sopivien elinympäristöjen lisäsuojelu Etelä-Suomessa, kohteiden ennallistaminen sekä valkoselkätikan huomioonottaminen talousmetsissä parantavat lajin selviytymismahdollisuuksia", muistuttaa suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Länsi-Suomen luontopalveluista.

Pesiä löytyi eniten Etelä-Karjalasta (10 pesintää), Etelä-Savosta (9), Keski-Suomesta (8), Päijät-Hämeestä (7), Pohjois-Karjalasta (5) ja Kymenlaaksosta (4). Hämeestä, Pirkanmaalta ja Vaasan rannikkoseudulta löytyi kustakin 1 pesintä. Pesintöjä varmistettiin määrällisesti eniten suurissa eteläisissä maakunnissa, mutta pinta-alaan suhteutettuna Päijät-Häme ja Keski-Suomen kaakkoiset osat ovat edelleen valkoselkätikkojen tiheimmin asuttamia seutuja Suomessa. Valkoselkätikkatyöryhmä arvioi, että Suomen pesivä populaatio on tänä vuonna ollut 60–65 paria. Osa uudisreviireistä ei todennäköisesti kuitenkaan jää pysyviksi, sillä elinpiirien laatu ja määrä ei kaikilla paikkakunnilla takaa pitkää tulevaisuutta.

Valkoselkätikka on aikainen pesijä, ja tänä vuonnakin suuri osa poikueista oli valmiina lentoon ennen touko–kesäkuun vaihdetta. Kaikista löydetyistä pesistä kuoriutui arviolta 120–130 poikasta. Seurantatutkimukseen osallistui Metsähallituksen valkoselkätikkatyöryhmän lisäksi runsaasti aktiivisia lintuharrastajia Etelä-Suomessa.

Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) elää vanhoissa lehtipuuvaltaisissa metsissä. Sopivien elinympäristöjen väheneminen 1950-luvulta lähtien on aiheuttanut kannan romahtamisen. WWF aloitti suojelutyön metsälinnustomme uhanalaisimman lajin pelastamiseksi vuonna 1987. Vuonna 2003 valkoselkätikan suojelutyön koordinointi siirtyi Metsähallituksen Länsi-Suomen luontopalvelujen vastuulle.

Lisätietoja:

Suunnittelija Timo Laine, Metsähallitus, gsm 040 588 1766