Metso kannustaa turvaamaan metsäisiä perinneympäristöjä
Maatalouden maankäytön muovaamat hakamaat, metsälaitumet, lehdesniityt ja kaskimetsät kasvavat ympäristöministeriön perinnemaisemaraportin mukaan kovaa vauhtia umpeen.
Maa- ja metsätalousministeriö, Tapio ja WWF pyrkivät uudenlaisella yhteistyöllä kunnostamaan näitä elinympäristöjä sekä tehostavat tiedonvaihtoa perinneympäristöjen tilasta ja hoidosta. Puustoiset perinneympäristöt ovat tärkeitä elinympäristöjä suurelle osalle uhanalaisista lajeista ja ne pyritään turvaamaan mm. Metso-ohjelmassa.
Luonnon monimuotoisuus tulee maa- ja metsätalousministeriön strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaa huomioon metsäsuunnittelussa ja maatalouden toimenpiteiden suunnittelussa. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman, Metson, yhtenä tavoitteena on kohdistaa nopeasti toimia perinneympäristöissä sijaitseviin kohteisiin, joissa on puustoisten perinneympäristöjen rakennepiirteitä ja lajistoarvoja. Puustoisten perinneympäristöjen kunnostaminen, hoito ja suojelu voivat toteutua osana tänä vuonna käynnistyvää luonnonarvokauppaa.
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Maailman luonnonsäätiö WWF aloittavat yhdessä ympäristökeskusten kanssa Kuhmoisissa tänään kolmen asiantuntijaseminaarin sarjan, joissa kerrotaan perinnemaisemien ja perinnebiotooppien nykytilasta, hoidosta, monimuotoisuudesta ja luonnonsuojelubiologisista arvoista. Seuraavat tilaisuudet ovat Tammisaaressa tiistaina 14.10. ja Salossa torstaina 16.10.
Seminaarit tarjoavat tietoa siitä, miten metsäiset perinneympäristöt voidaan tunnistaa ja ottaa huomioon metsäsuunnittelussa ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Pyrkimyksenä on parantaa ympäristö-, maatalous- ja metsätalousalan välistä yhteistyötä perinneympäristöjen käytännön kunnostuksessa, hoidossa ja niiden rahoituksessa. Tilaisuuksissa julkaistaan myös maa- ja metsätalousministeriön rahoittama ja Suomen ympäristökeskuksen laatima perinneympäristöjen hoito-ohjeisto.
Puustoisia perinneympäristöjä ovat hakamaat, metsälaitumet ja lehdesniityt ja kaskimetsät, jotka ovat syntyneet perinteisen hoidon, laidunnuksen, niiton, kaskeamisen ja lehdestyksen tuloksena. Suomen 1505 uhanalaisesta lajista jopa 28 prosenttia on riippuvaisia perinneympäristöistä, näistä neljäsosa on täysin tai osittain riippuvaisia puustoisista perinneympäristöistä.
Hakamailla ja lehdesniityillä on hyvin korkea lajien monimuotoisuus, sillä alueilla on harvaa puustoa, jonka väleissä on avoimia niittylaikkuja. Metsälaidunten monimuotoisuus on yleensä vähäisempi. Puustoisista perinneympäristöistä riippuvaisia lajiryhmiä ovat muun muassa putkilokasvit, monet sienet, jäkälät, perhoset ja jaloja lahopuita suosivat kovakuoriaiset sekä kaskikoivikoissa viihtyvä valkoselkätikka. Perinneympäristöjä on maassamme jäljellä kaikkiaan vain 19 000 hehtaaria. Ympäristöministeriön valtakunnallisen perinnemaisematyöryhmän raportissa asetetaan tavoitteeksi, että perinneympäristöjen määrä kasvatettaisiin 60 000 hehtaariin vuoteen 2010 mennessä riittävän suojelutason saavuttamiseksi.
– Valtioneuvoston hyväksymän Metso-toimenpideohjelman yhtenä tarkoituksena on edistää luonnonsuojelullisesti tärkeiden luontotyyppien suojelua. Työn pohjaksi laadittiin viime keväänä luonnonsuojelusuojelubiologiset kriteerit, jotka määrittävät säilytettävät puustoiset perinneympäristöt. Järjestettävät seminaarit ovat herättäneet laajaa kiinnostusta monessa yhteistyöorganisaatioissa ja perinnemaisemien hoitoon on halukkuutta hyvin erilaisilla tahoilla. Merkittävä askel on otettu tietotaidon ja yhteistyön lisäämiseksi ympäristö-, maatalous- ja metsäihmisten välillä, ympäristöpäällikkö Jouko Kostamo Tapiosta arvioi.
Suomen WWF:n projektipäällikön Mikko Tiiran mukaan WWF:llä on pitkät perinteet perinneympäristöjen kunnostuksessa ja hoidossa.
– Monet metsänomistajat haluavat kunnostaa ja hoitaa puustoisia perinneympäristöjä. Jotta tämä onnistuu, tarvitaan neuvontaa ja uusia tukimuotoja niille metsänomistajille, jotka eivät ole maanviljelijöitä. Nykyisin perinneympäristöjen kunnostus- ja hoitorahoitusta voi saada maatalouden erityistukien kautta enintään n. 420 euroa/ha, mikä ei useimmiten kunnostuksen osalta riitä.
Lisätietoja:
Ympäristöpäällikkö Jouko Kostamo, gsm 040 586 2136
Suomen WWF, projektipäällikkö Mikko Tiira, gsm 040 707 6668
Metsä vastaa –verkkosivuilla http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=7793 on tietoa tilaisuuksista, kuvia sekä linkit WWF:n ja alueellisten ympäristökeskusten sivuille perinneympäristöjen hoidon edistämisestä.