Julkaistu

Milanon ilmastokokous loi uskoa Kioton pöytäkirjaan

Tänään päättyneissä YK:n kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa saavutettiin yhteisymmärrys merkittävimmissä avoinna olleissa asiakohdissa.

Onnistuneet neuvottelut loivat uskoa siihen, että ilmastonmuutoksen hidastamisen paras työkalu on edelleen YK:n johtama maailmanlaajuinen järjestelmä.

Kioton pöytäkirjan voimaantulo on tällä hetkellä kiinni Venäjän toimista. "Viimeinen tieto Moskovasta kertoo, että Venäjän ratifiointiprosessi on käynnissä. Todennäköisimmin Venäjä ratifioi sopimuksen maaliskuussa 2004 pidettävien presidentinvaalien jälkeen", sanoo Venäjän WWF:n ilmastonmuutosohjelman johtaja Aleksei Kokorin.

Milanon kokouksen monista eri asiakohdista ympäristön kannalta merkittävin on säännöstö kehitysmaissa toteutettaville metsityshankkeille. Säännöt vaativat hankkeen ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointia, mikä on edellytys kestävien hankkeiden toteuttamiselle. Sen sijaan säännöt jättävät mahdollisuuden suurten kaupallisten plantaasien perustamiselle sekä geenimuunneltujen ja vierasperäisten lajien käytölle. "Koska täällä ei päädytty Suomenkin tavoittelemaan geenimanipuloitujen lajien kieltoon, se täytyy toteuttaa kansallisessa lainsäädännössä. Esimerkiksi EU:n päästökauppajärjestelmästä geenimuunnellut lajit täytyy sulkea ulkopuolelle", toteaa energia-asiantuntija Tuuli Kaskinen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Ennen seuraavaa, vuoden päästä pidettävää ilmastokokousta kaikilla mailla ja maaryhmillä on kotiläksyjä tehtävänään. Teollisuusmaissa, kuten Suomessa, päästöt kasvavat odotettua voimakkaammin, joten ilmastonmuutoksen hidastaminen vaatii entistä tiukempia toimia. WWF:n ja SLL:n mukaan Suomen uusittavana olevan ilmastostrategian täytyy keskittyä selkeästi kotimaisiin toimiin lisäämällä uusiutuville ja energiatehokkuudelle annettavaa taloudellista tukea ja asettamalla päästövähennystavoitteet myös vuoden 2012 jälkeiselle ajalle.  

Viime vuosisadalla maapallon keskilämpötila nousi 0,6 astetta. Ympäristöjärjestöjen mukaan ilmaston lämpeneminen on pidettävä alle 2 asteessa, jotta merkittäviltä vaikutuksilta luontoon ja ihmisiin vältytään. "Kaksi astetta voi kuulostaa vähältä, mutta esimerkiksi Grönlannin mannerjäätikön sulamisen on arvioitu alkavan, jos lämpötila nousee 2-3 astetta", sanoo Suomen WWF:n ilmastoasiantuntija Sami Wilkman. Milanon kokouksessa myös muun muassa Saksa, Iso-Britannia ja Filippiinit puhuivat tämän tavoitteen puolesta.

Lisätietoja Milanossa:
Tuuli Kaskinen, Suomen luonnonsuojeluliitto, +358 50 5149752
Sami Wilkman, Suomen WWF, +358 400 849 477